Menen maanantaina tuuraamaan Olga Haapa-ahoa kaupunginhallitukseen. Tähän liittyen ajattelin muutamalla sanalla avata viime kokouksessa pöydälle jääneitä kaavoitusohjelmia. Kaupunginhallituksen lista löytyy kaupungin sivuilta.
Yleiskaavoituksen työohjelma 2017-2021
Tähän liittyen suurin työ tehtiin viime kaudella, kun kantakaupungin yleiskaava työ tehtiin aika suuressa laajuudessa. Tällä kaudella tarkoitus on päivittää kantakaupungin yleiskaavaa mm. hiilineutraalisuustavoitteita tukemaan. Tämähän on kaunista ja mieltäylentävää luettavaa urbanistille, ja vahvasti on otettu vastaan viesti kestävästä kaupungista:
”Yhdyskuntarakenteen energiatehokkuus paranee yhdyskuntarakennetta eheyttämällä, siirtymällä käyttämään uusiutuvia energiamuotoja, suosimalla kestävän liikkumisen ratkaisuja sekä säilyttämällä riittävä viherverkosto ja metsäalueet. Kasvavassa kaupungissa laadukkaiden ja monipuolisten viheralueiden ja -verkostojen sekä vesistöjen kestävä hyödyntäminen vahvistaa hiilineutraalisuustavoitteen lisäksi kaupunkilaisten viihtyisyyttä ja kaupungin vetovoimaa”.
Tämän lisäksi on tarkoitus tehdä strateginen yleiskaava pohjoiseen, mutta suunta on selvä.
Asemakaavoitusohjelma 2018-2021
Asemakaavoitusohjelmassa on oikeastaan muutamakin mielenkiintoinen havainto:
- Särkänniemen alue on laitettu valmistumaan vasta v. 2019, vaikka ainakin olen itse siinä käsityksessä, että tämä on enemmän ensi vuoden asioita. Tästä pitää kysyä.
- Nurmi-Sorila on ajateltu laittaa asemakaavaohjelmaan v. 2021-2022 vaiheilla, mutta itse harkitsisin, olisiko sille tarvetta laisinkaan. Nyt Ojala-Lamminrahkan myötä omakotitontteja meille tulee vielä lisää, samaan aikaan kun tarve on dramaattisesti laskenut. Ja hyvä niin, ympäristö ei omakotitaloalueista kiitä. Muutenhan, strategian mukaisesti, painottuu kaavoitus selvästi yli 80-prosenttisesti joukkoliikennevyöhykkeille.
- Muuten asemakaavoituksen painopisteet, niin keskustassa kuin lähiöissä, vaikuttavat hyviltä ja joukkoliikennepainotteisilta. Kalevassa tosin miettisin erinäisten pistekaavojen sijaan Hippoksen kannen pohdintaa, joka voisi eheyttää alueen asumista ja viherverkkoa varsin paljonkin.
Näiden ohella eräs olennainen huomio: yleiseen täydennysrakentamiseen ja korttelisuunnitelmien toteutukseen on varattu 30 000 km2 joka vuosi. Jos ajattelee, että yksi asukas vie noin 40-50 km2, on tarkoittaisi tämä noin 750 asukkaan väestönlisäystä erilaisiin täydennysrakentamiskohteisiin vuodessa. Kun näitä tehdään ympäri kaupunkia, vaikuttaa tämä merkittävästi kaupungin ilmeeseen, palveluverkkoon ja palvelutarjontaan. Samalla on nähtävissä, että paineet pysäköintipolitiikan uudistamiseen ja parkkinormin väljentämiseen kasvavat entisestään, kun täydennysrakentamiskohteiden vaikutukset tulevat laajasti tietoon ja maankäyttö tehostuu.
Tätäkin kautta olemme urbanismin ytimessä, ja samalla korjaamassa aiempien aikojen virhettä autokaupungista.