Ennen ohjelmakohtien käsittelyä ajattelin kuitenkin puhua ohjelman roolista ylipäätään. Taustaksi voi lukea Allanin blogauksen politiikan metatasosta, sillä hieman tähän liittyvät ajatukset ovat itselläni käyneet mielessä kun olen pormestariohjelmaprosessia seuraillut. Allan kirjoittaa, uutterasti niin Harakkaan, Buchananiin kuin Hayekiinkin viittaillen, muun muassa seuraavaa:
Joka tapauksessa, Buchanan arvosti yksimielisyyttä kollektiivisessa päätöksenteossa. Buchanan ymmärsi, että kollektiivisessa päätöksenteossa on (ainakin) kaksi tasoa: se, mitä päätämme ja se, mitä päätämme siitä, miten päätämme – on politiikka ja sitten on perustuslaki. Hayek, joka pohti paljon liberalismin ja demokratian suhdetta, näki vastaavan kaksitasoisuuden – on lainsäädäntö ja sitten on laki.
Ehkä luen Harakkaa liikaa omiin tarkoituksiini, mutta minua kalvaa tuo ilmaus ”kunnioittaa edustuksellista demokratiaa”. Politiikan metataso, se, miten päätämme siitä, mistä päätämme on tärkeä kysymys.
Tampereen pormestariohjelmaakin pitää ajatella molempien tasojen kautta: se on paitsi lista päätettävistä asioista, myös omanlaisensa tapa päättää asioista ja todeta ne asiat joista koalitiopuolueet ovat yhtä mieltä. Virallisestihan pormestariohjelma vain tulee tiedoksi kaupunginvaltuustolle valmistumisensa jälkeen. Samaan aikaan se kuitenkin, hallitusohjelman tavoin, ohjaa virkamiesvalmistelua ja edellyttää pormestaria sekä apulaispormestareita viemään ohjelman tavoitteita eteenpäin. Ääritapauksessa voisi ajatella, että jostain osa-alueesta vastaava apulaispormestari joutuisi ajamaan omille toiveilleen vastakkaisia tavoitteita ihan vain siksi, että pormestariohjelmassa on näin sovittu.
 |
| Ikävien asioiden hoitaminen usein harmittaa |
Käytännössä pormestariohjelmalla ei kuitenkaan ole hallitusohjelman asemaa. Osin tämä johtuu ihan historiastakin, sillä hallitusohjelmia on tehty vuosikymmeniä, samaan aikaan kuin Tampereella syntyy vasta toinen pormestariohjelma. Aamulehtikään ei ole ottanut asiakseen ohjelmia syvällisesti ruotia, eivätkä ne tällöin ole lähelläkään Hayekin kuvaamaa lainvoimaisuutta edes koalitioryhmien keskinäisessä käytössä. On tietenkin mahdollista, että vasta nyt syntynyt laajempi pormestarikoalitio joutuu ratkomaan keskinäisiä erimielisyyksiään myös julkisuudessa pormestariohjelmaankin vedoten.
Lähtökohtaisesti ajatus siitä, että pormestariohjelmalla ei ole selvää asemaa, on itselleni kovin häiritsevä. Kuten Aamulehti on uutisoinnissaan pitkin syksyä täysin kritiikittömästi kuvaillut, Tampereella on sovittu ensin puolueiden yhteistyöstä, sen jälkeen pormestariohjelman yleisestä sovusta ja vasta lopuksi ohjelman kirjauksista.
Vihreiden kaltaiselle, keskisuuruuteen jämähtäneelle, puolueelle sitoutuminen yhteistyöhön epävarmoin kirjauksin on tietenkin haastavaa. Jos ajatellaan, että koalitio muodostuu joka tapauksessa, suuremmat puolueet voivat onnistua kahdellakin eri tavalla: joko saamalla omat keskeiset poliittiset tavoitteet ohjelmaan, tai niiden puuttuessa muokkaamalla toisten ryhmien tavoitteet riittävän epämääräisiksi joka vähentää pormestariohjelman vaikuttavuutta. Tällöin pienempien puolueiden (eli vihreiden ja vasemmiston) protestit voidaan jättää koalitiossa vähemmälle huomiolle, jos vain demarit ja kokoomus löytävät epäselvissä asioissa toisensa. Tästähän on aika vahvoja historiallisia esimerkkejä.
Avoimemman politiikan (ja samalla muuten vihreiden) kannalta olisikin helpointa, jos Buchananin mainitsemista politiikan tekemisen tavoista, päästäisiin sitovan pormestariohjelman kautta sopuun. Kun yhteiset tavoitteet olisivat sitovammin paperilla, vähentäisi se kabinettipolitiikan ja keskinäisen selkääntaputtelun merkitystä. Huomio kiinnittyisi entistä enemmän politiikan näkyvämpiin kysymyksiin, joita kansalaistenkin olisi helpompi arvioida.
2 thoughts to “Pormestariohjelma: Miten sopia kaupungin asioista?”
Hyvä teksti, kiitos tästä! Pari kommenttia ja kysymystä:
1. Musta on siistiä, että Tampereella tehdään tämmöistä. Ehkä samaan tapaan kuin jenkeissä puhutaan että osavaltiot voi toimia demokratian laboratorioina niin Suomessa kunnatkin voisivat mun puolesta tehdä nykyistä enemmän sitä, kokeilla erilaisia tapoja päättää asioista.
2. On hyvä pitää mielessä se, et miks Buchanan halusi puhua siitä metatasosta – siksi että sillä tasolla löytyy todennäköisemmin yksimielisyyttä kuin yksittäisissä politiikkakysymyksissä. Tiedän, että monille, eritoten vasemmistossa, politiikka on konfliktia, ja konflitki on elimellinen osa politiikkaa. Väittäisin kuitenkin että on paljon myös sellaisia ihmisiä, joita poliitikkojen keskinäinen riitely vieraannuttaa politiikasta. Se, että miten moni aina eduskuntavaalien alla kaipaa sateenkaarihallitusta on osoitus siitä, että ihmiset haluavat nähdä poliitikkojen ns. puhaltavan yhteen hiileen.
3. Näkyykö tuo pormestariohjelma mitenkään vaikkapa lautakunnissa? Että kun tulee kokouksen esityslista niin pormestariohjelmaan sitoutuneiden puolueiden edustajat iskevät silmää toisilleen ja kaikki tietävät, että tässä pitäisi olla samaa, ehkä jotain tiettyäkin mieltä asiasta. Vai onko pormestariohjelma vain lista asioita, joista ollaan samaa mieltä ja päätetään sen mukaisesti, ja kaikesta mistä ei ole mainintaa ohjelmassa päätetään kuin pormestarikoalitiota ei olisikaan?
4. Tuli vain mieleeni, että kun hallitusohjelma lähtee siitä (näin yksinkertaistaen), että VM kertoo että paljonko on rahaa käytettävissä ja sitten jaetaan sitä kakkua, niin onko kuntatasolla vastaavaa VM:n kaltaista tahoa joka niin voimakkaasti määrittelee sitä, mitä voidaan tehdä?
1 ja 2: Hyvä juttuhan tuo on, kaiken kaikkiaan, mutta samalla musta tuo malli elää vielä aika voimakkaasti. Musta tuohon toteutukseen on oikeastaan pari tapaa, joista nyt on valittu koalitiomalli, jossa koalitiopuolueet jakavat pormestaripaikat. Tällöin sääntöihin kuuluu myös hallitus- ja oppositioasetelma, joka on aika yleisesti hyväksytty toimintatapa. Saa vain nähdä, miten se toimii näin laajan koalition (51/67 paikkaa) kassan.
3: Ohjelma näkyy ennen kaikkea siinä, että apulaispormestarit johtavat lautakuntia, ja samalla hoitavat valmistelutyötä virkamiehiin päin. Lautakuntiin pitäisi tulla siis käsittelyyn asioita, joita pormestariohjelmassa on haluttu edistää, ja sitten koalition ryhmät pitäisi näissä pysyä ruodussa.
Muiden asioiden osaltahan tuon samanmielisyyden luulisi olevan vähäisempää, mutta luulisi että kovin laajassa koalitiossa se ei olisi edes niin vaarallista.
4. Tähän ohjaukseen kannattanee ehkä palata seuraavassa blogauksessa kun ohjelma on julkaistu. Stay tuned!
Comments are closed.