Viime yhdyskuntalautakunta meni vähän pieleen, kun päätöksentekojärjestelmästä ei saatu liitteitä luottamushenkilöille päätöksentekoa varten. Nyt sitten päätettävänä on aika runsaasti asioita, koittakaa kestää. Koko lista kaupungin sivuilla.

 

Kansi ja Areena

Kansi ja Areena tulee poikkeamisluvan kanssa lautakunnan käsittelyyn. Joku toinen voisi ajatella, että kaavapoikkeama ei tähän muutokseen riittäisi, mutta itselleni toki riittää kun olen muutoksiin päässyt tutustumaan. Pähkinänkuoressa kaavassa muuttuu hieman rakennusten asettelu, joista tulee sirompia ja korkeampia. Kaupunkikuvallista puolta ei ainakaan ole huononnettu.

Toiminnallisesti olennaisin muutos on hotellin siirtyminen varsinaisen Areenan kylkeen, jossa tulee olemaan myös hankkeen toteutuessa RAY:n
kasino. Samalla varsinaisiin torneihin sijoitetaan entistä enemmän asumista, joka aiheuttaa muutospainetta muuttaa kaavan pysäköintitilanne uuden hyväksytyn pysäköintipolitiikan mukaiseksi: 641 paikan sijaan tulisikin 541 paikkaa. Tämä varmaan käynee meille, ja samalla 100 parkkipaikkaa säästävä ratkaisu säästää arvioni mukaan rakennuttajataho SRV:lle ja kumppaneille vähintään 3-4 miljoonaa euroa rahaa – hankkeen kannattavuus paranee suoraan tällä summalla.

Hieman häiritsee se, että pyöräpysäköinnistä joudutaan tinkimään normin osalta myös – ehkäpä olisi kuitenkin oletettavaa, että kaupunki voisi tulla vastaan läheisellä rakenteellisella pyöräpysäköinnillä. Tai syytä ainakin on, muuten edessä on ainakin joiden silmissä kaaos.

Hattua pitää nostaa, että jotkut uskaltavat tehdä Marvel-elokuvien kaupunkimaisemia todellisuudeksi
Hattua pitää nostaa, että jotkut uskaltavat tehdä Marvel-elokuvien kaupunkimaisemia todellisuudeksi. Kuva: Studio Liebeskind / Tampereen kaupunki

 

Eteläpuisto

Eteläpuistoon liittyen keskustelua on käyty sen verran paljon, että minun ei tarvitse asiaan enää paljoa puuttua. Laitan ylös vain muutaman huomion, miksi olen valmis laittamaan kaavan nähtäville:

  • 2800 asukasta, joka on ihan merkittävä määrä asutusta verrattuna vaikkapa Tampereen n. 2500 asukkaan kasvuvauhtiin
  • Hämeenpuiston pääty ja esim. kulkutautisairaala säilyy  – tällä kertaa vahvan kaavan myötä pysyvästi
  • Rantaan saadaan puistovyöhyke, jota on haettu, ja tämä on laajentunut – ja samalla syntyy rantareitti Pyynikiltä Laukontorille
  • Rakennustapaohjeeseen saadaan kovat vaatimukset rakentamisen laadulle, koska paikka on uniikki ja menee joka tapauksessa kaupaksi. Tämä toki voi karkoittaa hintatietoisempia asukkaita, joten ilmaista
    lounasta tässäkään ei ole.

Samaan aikaan on tietenkin myönnettävä, että esimerkiksi Eteläpuiston arvokkaita puita katoaa. Sille ei tämän ratkaisun yhteydessä voi mitään.

 

Keskuspuhdistamon kaava

Asiaan liittyen ei ole erityisiä huomioita. Hyvin valmisteltu kaava, ja teollisen rakentamiseen julkisivuihinkin on kiinnitetty huomiota – tästä tulee tietynlainen maamerkki motaria pitkin etelästä kaupunkiin saapuessa.

 

Nopeusrajoituspolitiikka

Tätä on pitkään jahkailtu, ja tulee vihdoin päätettäväksi. Perusajatus, eli se, että keskustassa ja asuinalueilla olisi 30 km/h nopeusrajoitus, on säilynyt ja hyvä niin. Tämä on edistysaskel, joka olisi pitänyt ottaa jo vuosia sitten.

Muuttuneessa esityksessä vaikuttaa siltä, että kaikki keskustan kokoojakadut haluttaisiin säilyttää nykyrajoituksillaan. Parina täsmäkohteena tulen varmaankin  esittämään nopeuksien alentamista 40 km/h -rajoitukselle Sammonkadulla (ratikkakatu, joukkoliikennekatu jo nykyisin) ja Hervannassa olevan Ahvenisjärventien eräällä osuudella, johtuen lähinnä paikallisen vanhempainyhdistyksen toiveesta.

2 thoughts to “Yhdyskuntalautakunnan lista 20.12.

  • Juha Päätalo

    Olen vähän huolissani noista Libeskindin rakennuksista Tampereen keskustassa.

    Ensinnäkin ne eivät mielestäni ole mittakaavaltaan kapunkikuvaan sopivia, vaan murskaavat alleen esimerkiksi ortodoksisen kirkon vähän samalla tavalla kuin New Yorkin pilvenpiirtäjät siellä sijaitsevat kirkot. New Yorkiin ne pilvenpiirtäjät kyllä sopivat, sillä New York on bisneksen ja pilvenpiirtäjien pyhättö, missä pilvenpiirtäjät ovat rakentamisen tyypillinen raekoko. Tampere sen sijaan on maailman mittapuulla aika pieni teollisuuskaupunki eikä koskaan edes muutu miljoonakaupungiksi tai futuristisen kaupunkirakentamisen kehityskeskukseksi.

    Toiseksi ne eivät rakenna kaupunkitiloja, jotka liittyvät harmonisesti olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön. Ne laskeutuvat kuin ufo keskelle kaupunkia ja tuovat siihen vieraan ja hyvin hallitsevan elementin. Mieleen tulee joku Dubain kaltainen pilvenpiirtäjien Disneyland, joka Tampereella jää kuitenkin yksinäiseksi elementiksi.

    Korkeat rakennukset ovat kaupungille aina mahdollisuus ja vaara samanaikaisesti. Esimerkkinä voi toimia Torni-hotelli. Se on mielestäni täysin oikean korkuinen maamerkki, joka on myös sijainniltaan loistava, sillä se näkyy hienosti tietyistä akseleista, kun keskikaupunkia lähestytään (esimerkiksi Teiskontietä pitkin tai moottoritietä etelästä ajaen). Mutta sen julkisivu on erittäin rauhaton. Mielestäni noin korkean rakennuksen, joka jo sinänsä herättää tarpeeksi huomiota, tulisi olla julkisivultaan rauhallisesti jäsennelty. Silloin se istuisi kaupunkikuvaan paljon nykyistä kauniimmin. Nyt Tormi-hotelli on esimerkiksi junalla Tampereelle tullessa melkoinen järkytys.

    Libeskindin rakennukset ovat rauhattomuudessaan aivan omaa luokkaansa. Ja myös kooltaan. Pidän hänen museorakennuksistaan kovasti, mutta nämä ovat enemmän kuin yksittäinen rakennus, ne ovat kaupunkirakentamisen varsin merkittävä elementti, joissa kontrasti on rikastuttavan yksityiskohdan sijasta liian hallitseva häiriötekijä. Tätä vielä alleviivaa niiden metallinen materiaalikieli. Esimerkiksi tiiliverhoiltuna Libeskindin muodot sopisivat Tampereelle paremmin (mutta eivät toki Libeskindin omaan tyyliin).

    Otetaan tähänkin esimerkki. Aamulehdessä oli 4.12. kuvia Tampereen menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Ihailin sitä suurkaupunkimaista dramatiikkaa, jota Hämeenkadun rakennettu ympäristö loi joi 1910-luvulla. Se dramatiikka oli luotu kaupunkisuunnittelun, eli kaavan keinoin. Rakennukset olivat siinä oikeastaan toissijaisia, mutta tukivat kuitenkin kokonaiskuvaa. Libeskindin asemakeskus luo kaupunkitilaa ilman kaavaa ja varsin autistisella tavalla. Se ei liity osaksi rakennettua ympäristöä. Se ei sano naapureilleen, että onko tässä tilaa meille molemmille. Se alistaa ympäristöään. Siltä puuttuu hienovaraisuus Tamperetta kohtaan.

    Juha Päätalo, arkkitehti

    • admin

      Kiitos mielipiteestä!

Comments are closed.