Edellisessä osassa kävimme läpi autopaikkanormien vaikutuksia kaavoitukseen ja kaupunkirakenteeseen. Edelliseen osaan liittyen pieni disclaimer: en halua nuolaista ennen kuin tipahtaa, sillä pari tarkastettavaa asiaa on vielä auki, ja tähän palataan vielä. Tässä osassa käymme läpi pysäköintipolitiikan aiheuttamia muutoksia lyhytaikaiseen pysäköintiin.
Yleensähän ajatellaan, että lyhytaikaisista pysäköintipaikoista on jossain määrin pulaa. Tampereen keskustaan on kuitenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennettu 2000 uutta pysäköintipaikkaa (+20 % kaikista paikoista), joten tarjontapuolella asiaan on ainakin vastattu. Joka tapauksessa, jos pysäköinti nähdään ilmaisena tai puoli-ilmaisena oikeutena, on pula periaatteessa lähes loputon – onhan kaupungin keskusta aika haluttu paikka säilyttää autoa. Jos se taas nähdään maksullisena hyödykkeenä jossa vuokrataan tilaa, on pysäköinnin hinnoittelulla mahdollisuus kysyntään vaikuttaa. Pulaahan ei tämänkaltaisista hyödykkeistä ole olemassa, on olemassa vain vääränlaista hinnoittelua
Keskustan ja alakeskusten pysäköinnin maksualueiden laajentaminen
Tästä on tehty jo päätöksiäkin lautakunnassa, ja tulevaisuudessakin on tarkoitus laajentaa maksullisia pysäköintialueita. Tämähän auttaisi esimerkiksi siinä, kun ratikkareitin varrelta poistuu pysäköintipaikkoja. Kun pysäköintipaikoille laitetaan maksu joko asukaspysäköintiä tai asiakkaiden pysähtymistä varten, ovat ne tehokkaammassa käytössä.
Tässä tietenkin joutuu autoilija maksumieheksi, mutta kehitystä ei oikein voida välttää, jos kaupunkitilan käyttö tehostuu muutenkin. Esimerkiksi nykyinen asukaspysäköinnin hintataso (150 eur/vuosi) ei riitä kattamaan edes hoitokuluja (185 eur/vuosi), joten asteittaisia korotuksia lienee luvassa – muutenhan kaikki kaupunkilaiset yhdessä subventoivat pysäköintiä.
Tulevaisuudessa olisi tietenkin hyvä katsoa myös alakeskusten pysäköinnin maksullisuutta. Esimerkiksi Hervannan kävelyvyöhykkeillä katutilaa on aika rajallisesti.
Kadunvarsipysäköinnin progressiivinen hinnoittelu
Tämä on oikeastaan uusi tapa lähestyä asiaa: kadunvarsipysäköintiin saadaan tehokkaampaa kiertoa, kun vaikkapa ensimmäinen vartti tai puolituntinen olisivat selvästi halvempia. Tällöin pistäytyminen asioilla kadunvarsipysäköinnissä voisi kannattaa, ja pidempiaikainen pysäköinti hoidettaisiin pysäköintihallissa. Progression jyrkkyydestä kannattanee ehkä keskustella alueen yrittäjien kanssa, ja aika valppaana saa olla, että sinänsä vähien parkkiruutujen käyttöaste on järkevällä tasolla.
Katuverkon liikennettähän tällainen lyhytaikainen pysäköinti ei erityisesti vähennä, mutta tuskin lisääkään. Teknisiä haasteita toki on siinäkin, miten tuo käytännössä toteutettaisiin aukottomasti, mutta pieni mahdollisuus järjestelmän kiertämiseen ei ole ehkä erityinen uhka. Jos progressiivinen pysäköintihinnoittelu saadaan ylipäätään aikaan, kannattaa sitä kokeilla pienine vikoineenkin.
Yhteiskäyttöautojen ja sähköautojen pysäköinnin alennukset
Tällaisiakin on ajateltu. Norjassahan (Oslossa) vastaavaa tehtiin sähköautoille, joka johti siihen että vauraiden oslolaisten Teslat veivät lopulta valtaosan pysäköintipaikoista. Erilaisia kannustimia toki tarvitan, mutta mahdollisiin vaikutuksiin kannattaa reagoida nopeasti.