Kirjoitin viime lopussa 24 urbaanista askeleesta Tampereella. Tänä vuonna ei samanlaista kattavaa listausta ehdi oikein kirjoittaa, mutta 5 tärkeintä kaupunkikehityksen askelmaa ajanee suunnilleen saman asian. Olkaa hyvä!
1. Päätös Hiedanrannasta ja ratikan jatkolinjauksesta
Näitä kahta ei voi oikeastaan erottaa toisistaan, sillä Hiedanrannan rakennesuunnitelma nojautuu vahvasti ratikkaan. Olennaista kuitenkin on se, että vain pienin soraäänin raitiotien toisen vaiheen kehitysvaihetta aikaistettiin parilla vuodella alkamaan heti vuodesta 2018. Koko kaupunkikehittäminen on siirtynyt raitiotiehen nojaavaksi.
Samalla Hiedanrannassa on mahdollisuus toteuttaa asuinalue ja kaupunginosa laajemminkin, joka heti alusta alkaen nojautuu raideliikenteeseen. Esimerkiksi pysäköintinormien osalta Hiedanranta voisi olla mahdollista julistaa vaikkapa vapaakaupungiksi, kun pysäköintiä voidaan rakennesuunnitelman mukaisesti ohjata tarpeen tullen pysäköintitaloihin – senverran kuin tarvetta ylipäänsä on.
2. Baanan, tai ainakin laadukkaan pyöräväylän edistyminen Hervantaan
Monella tavoin tämä on edistynyt jopa paremmin kuin ajattelin. Tänä vuonna saatiin aikaiseksi mm. Sammonkadun ja Vuohensillan ympäristöä, ja ensi vuoden investointisuunnitelmisssa on merkittäviä pätkiä kohti Hervantaan. Esimerkiksi pyöräily- ja kävely-yhteys ratikkasillalla yli Kanjonin Hallilasta Hervantaan on todella merkittävä päätös. Ratikkaprojektin, kaupunkistrategian ja viisaiden virkahenkilöiden ansiota tämäkin. Vielä toki riittää väännettävää jatkossakin, mutta investointitaso on nyt kohdillaan.
Harmillista on toki se, että esimerkiksi Rieväkadulla oli keskeisessä kohdassa suunnitelmia hieman heikennetty. Tässä tosin tuli virkamiehille sen verran näpeille, että vastaavia heikennyksiä ei varmaan kovin kevyesti uudelleen tehdä.
3. Uusi yleiskaava, joka kääntää Tampereen kasvun sisäänpäin
Vanhan valtuuston viimeisenä päätöksenä hyväksyttiin kantakaupungin yleiskaava vuoteen 2040 asti, joka mahdollistaa Tampereen merkittävän kasvun, ja ennen kaikkea merkittävän täydennysrakentamisen. Luontevana jatkona tähän hyväksyttiin syksyllä yleiskaavoituksen työohjelma tälle valtuustokaudelle, joka osaltaan vielä vahvistaa yhdyskuntarakenteen täydentymistä.
Osana tätä jatkumoa toki soisi, että samalla ymmärrettäisiin että vaikkapa Hervannan Makkarajärven kaltaiset suojelualueet uskallettaisiin suojella – saamme asutuksen kyllä kestävällä tavalla mahtumaan nykyisen yhdyskuntarakenteen sisällä. Koskemattoman luonnon osalta tulee tila rauhoittaa koskemattomalle luonnolle.
4. Kansi ja Areena -hanke
Kansi ja Areena -hanke on nytkähtänyt monta askelta eteenpäin, ja rakennustöitä osin jo tehdään. Olipa arkkitehtuurista tai areenan tarpeesta mitä mieltä tahansa, tulee tuo uusi alue yhdistämään keskustan radan yli uudella tavalla, ja luo osaltaan Tammelasta sekä Tullista ydinkeskustaa.
Eräiltä osin olen seuraillut hanketta suurella hämmästyksellä, mutta antanut toki periksi kun asiat on haluttu näin tehdä: kaikkialla on painotettu, että joukkoliikennepainotuksen takia alueelle tulee vain (varsin kevyen normin mukaiset) asukaspysäköintipaikat, muuten pysäköinti keskittyy läheisiin pysäköintilaitoksiin. Tämä on hyvä uutinen, sillä uutta kapasiteettia Tampereen keskustaan ei tarvita, mutta samalla on sanomattakin selvää, että keskustaan syntyy isojen tapahtumien ja tiheän asumisen myötä aivan uudenlaiset paineet etenkin kävelyn (ja samalla pyöräilyn) suosimiseksi jotta liikenne alueella ylipäänsä toimii.
En vain olisi uskonut, että juuri tässä hankkeessa päätetään yksityisautoilu kategorisesti unohtaa. Hyvä toki niin.
5. Hatanpään ja Hervannan täydennysrakentaminen
Ikään kuin puolihuomaamatta Hatanpään alueella ja Hervannassa ovat menneet nähtäville merkittävät täydennysrakentamiskaavat. Tämän lisäksi toki Hervannassa keskusakselin täydennysrakentamisen kaavoitusta aletaan edistää toden teolla ensi vuonna. Rakenteilla tai suunnitteilla oleva ratikka ohjaa kantakaupunkimaiseen asumiseen myös muualla kuin keskustassa.