Kun aikoinaan v. 2012 aloittelin luottamustehtäviäni kunnallispolitiikassa, olimme keskellä syvää taantumaa – vuonna 2009 Suomen saavuttanut finanssikriisi ei ollut hellittänyt otettaan. Olin jo silloin kiinnostunut kaupunkipolitiikasta, ja niin oma kuin monien muiden ikäisteni (erityisten vihreiden) kaupunkiharrastajien näkemys oli jo muotoutunut: meidän sukupolvellemme tarvitaan lisää kaupunkia.

Tampereella kehitys oli silloin hieman toisenlaista. Asuntomessut pidettiin juuri ennen vuoden 2012 vaaleja Vuoreksessa, ja ajatusmaailma kulki aika perinteisesti sitä rataa, jossa kilpailua ”hyvistä veronmaksajista” käydään erityisesti naapurikuntien omakotitaloalueiden kanssa. Oikeastaan koko viime kauden kehitys osoitti kuitenkin yhä vahvemmin merkkejä, että nuoret eivät olekaan haluamassa kehyskuntiin saatuaan opintonsa päätökseen, vaan yhä useammat haluavat perustaa elämänsä, joko perheen kanssa tai ilman, ihan kaupunkiin.

Väkiluvun muutos Tampereella ja ympäristökunnisssa v. 2016. Muistan ajat, jolloin ympäristökunnat kasvoivat Tamperetta enemmän.

 

Seuraavat vuodet – kuinka kilpailla kaupunkien sarjassa

Tampereen kilpailutilanne ei olekaan enää kaupunkiseudun sisäinen: kilpailu ”hyvistä veronmaksajista” käydään erityisesti muiden kaupunkien kuten Helsingin kanssa. Niin kauan kun menetämme joka vuosi yli 2000 muuttajaa Helsinkiin, olemme tietyssä määrin ongelmissa. TTY:ltä ja TAMKista valmistuneille insinööreille Tampereelta kyllä töitä ja elämisen mahdollisuuksia löytyy, mutta esimerkiksi Tampereen yliopiston osalta tilanne on usein toinen – ainakin toistaiseksi. Vaikuttaa siltä, että Tampere tarvitsee yksinkertaisesti tarpeeksi kokoa monipuolisten työmarkkinoiden syntymiselle – samalla omaleimaisuudesta tai muista vahvuuksista tinkimättä.

Olemme kuitenkin kilpailussa mukana. Viime aikoina viesti siitä, että sukupolvemme haluaa asua kaupungeissa, on ainakin mennyt perille: Tampereella on tekeillä niin Hiedanranta 20 000 – 25 000 asukkaalle, Ruotulan golf-kenttää aletaan suunnitella 10 000 uudelle asukkaalle, ja aiemmin omakotitalotarjonnalla kilpaillut Pirkkala suunnittelee (ehkä) Partolaan 10 000 asukkaan aluetta. Tässä kuntarajoilla ei ole niin merkitystä: jo nykyisin joukkoliikenne, ja tulevaisuudessa etenkin raitiotie yhdistävät. Tampereen seudun tulee tehdä kestävä ja houkutteleva kaupunki, joka kykenee vetovoimallaan tarjoamaan vaihtoehdon Helsingille.

Tampereella, ja muissa Suomen kaupungeissa, on siirrytty kaupunkien kilpasarjaan. Kaupunkiseuduille tämä on hyväksi, sillä myös kehyskunnat saavat osansa uudesta elinvoimasta – ja edelleenkin niistä uusista asukkaista, jotka haluavat erilaisia vaihtoehtoja asumiselleen ja elämälleen.