Kaupunginhallituksen konsernijaosto kokoontuu 19.9. Ajattelin hieman nostaa esille ajatuksia konsernijaostosta yleisesti ja tulevasta kokouksestakin.
Yleistä konsernijaostosta
Valtuustokauden alussa aloittanut konsernijaosto korvaa nykyisin aiemman liiketoimintajaoston. Nimenmuutoksessa lisäksi myös toimivallassa tapahtui hienosäätöä, mutta olennaista on että konsernijaoston perustehtävänä on ohjata konserniohjauksen täytäntöönpanoa ja mm. tytäryhtiöiden ja liikelaitosten konsernivalvontaa.
Siinä missä valtion tasolla omistajaohjaus on perinteinen mustapekka ministerisalkkuja jaettaessa, on Tampereen mittakaavassa konserniohjaus, ja tätä kautta konsernijaosto, yhä merkittävämpi paikka. Tytäryhteisöjä on kymmeniä, ja lisää merkittäviä uusia tytäryhtiöitä on tullut niin raitiotiehankkeen (Raitiotie Oy) kuin alueellisen keskuspuhdistamon kautta.
Sikäli kritiikin kohteena usein on, että yhtiöittäminen ”piilottaa” päätöksenteon yhtiöihin. Osin tämä lienee totta, sillä yhtiöiden hallitusten kokoukset eivät ole julkisia vaikkapa johtokuntien tapaan. Samalla kuitenkin sanoisin, että usein (ei toki aina!) liikelaitosten johtokunnissa ei merkittävästi valtaa tai ohjausta käytetä – ainakaan sen enempää, kuin mitä omistajaohjauksen näkökulmasta muuten tehtäisiin. Tätä taustaa vasten konsernijaoston rooli on olennainen: kun omistajan tahto on selvä ja vahva, tietää yhtiön hallituskin mihin suuntaan heille uskottua venettä kannattaa soutaa.
Kokous 19.9.: Liikelaitosten ja tytäryhtiöiden talousarviotavoitteet
Tämähän on käsitääkseni asiana oikeastaan eräs merkittävimmistä vuosittaisista papereista, joita konsernijaostolle tulee vastaan. Vuotuisten tavoitteiden asettamisella on mahdollista ohjata yhtiöitä strategian määräämään suuntaan, vaikka sinä vuonna ei vaikkapa hallitusta vaihdettaisikaan. Käytännössä toki tavoitteden taso ja kunnianhimo vaihtelevat, yhtiön merkittävyyden ja koon mukaan.
Itselleni lähinnä nousee kysymykseksi se, missä määrin tulevan strategian hiilineutraliustavoitteita on osattu jo huomioida – niistä kun ei esittelytekstissä juuri ole puhetta. Samoin tietenkin kiinnostaa, että kaupungin muuttoliikkeen kasvaessa myös vaikkapa sosiaalisen asuntotuotannon tavoitteet pysyvät tahdissa mukana. Muuten tavoitteet ovat, ihan taloudelliseltakin kannalta katsottuna, keskimäärin varsin järkeviä ja strategiaa eri tavoin edistämässä.