Kirjoitin Aamulehteen liikenneinvestointien rahankäytöstä ja erityisesti Näsinkallion eritasoliittymästä

Rantatunnelin avaaminen on avannut keskustelua kaupungin henkilöautoliikenteen toimivuudesta, ja asiaan liittyen on tehty erilaisia näyttäviä avauksia. Onneksi olemme saaneet mahdollisuuden tuumaustaukoon. Jo lyhyellä aikavälillä ns. ruuhkat ovat helpottuneet, ja muun muassa Satakunnankatu näyttää toimivan lähes entiseen malliin. Olemme suomalaisessa ja eurooppalaisessa mittakaavassa erinomaisesti autoilla saavutettava kaupunki. Tästä huolimatta parannustoimenpiteitä keskustan liikenteeseen tarvitaan eri kulkumuodoille.

Näsinkallion eritasoliittymä, eräs suunnitelma. Lähde: http://www.tampere.fi/liitteet/r/5uBdixsTU/vt12_rantavayla_ys1.pdf
Näsinkallion eritasoliittymä, eräs suunnitelma josta tosin on tuoreempiakin vaihtoehtoja onneksi. Lähde: http://www.tampere.fi/liitteet/r/5uBdixsTU/vt12_rantavayla_ys1.pdf

Keskustelussa on korostunut erityisesti Näsinkallion eritasoliittymä, jota on viime aikoina eri suunnilta tuotu ratkaisuksi keskustan autoilun ongelmiin. Itselleni on jäänyt kuitenkin epäselväksi se ongelma, jota tällä yritetään ratkaista. Jos eritasoliittymä rakennettaisiin ilman Kunkun parkkia, suuren kapasiteetin liikenneratkaisuna se ohjaisi merkittävän määrän uutta autoliikennettä keskustan katuverkolle. Kuten aina kapasiteettia lisätessä, ratkaisu loisi tällöin helposti ruuhkia kaupungin ydinkeskustaan, jonka on ajateltu olevan kävelijöiden valtakuntaa. Ruuhkat eivät ratkeaisi, vaan siirtyisivät. Kunkun parkin hankkeeseen yhdistettynä eritasoliittymä luo tietenkin lisähaasteen hankkeen kannattavuudelle – onhan laajamittainen maanalainen pysäköinti on nykyisinä ja erityisesti tulevien automaattiautojen aikoina riskipitoinen investointi.

Toinen teemaan liittyvä keskeinen kysymys onkin kaupungin liikenneinvestointeihin liittyvä rahankäyttö – onko 30 – 40 miljoonaa euroa maksava Näsinkallion eritasoliittymä parasta mahdollista rahankäyttöä edes tamperelaisen autoilun näkökulmasta, kaikista muista liikennemuodoista puhumattakaan? Jos pitäydymme kaupungin nykyisessä investointitasossa, on ilmeistä että hankkeen vaatimat miljoonat eurot olisivat pois erityisesti katujen saneerauksesta, jolle on myös kipeä tarve myös autoliikenteen näkökulmasta. Tällä olisi haitalliset vaikutukset myös joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kehitykseen – joihin on toistaiseksi panostettu, ja toivottavasti myös jatkossa. Samojen hyöty-kustannusarvioiden tulisikin koskea kaikkia
investointeja, joilta hyötyjä odotamme. Kestävien liikennemuotojen, kuten kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytössä samoilla rahoilla saataisiin paljon aikaan.

Saattaa olla, että poliittinen tarveharkinta ajaa hankkeen toteutukseen. Tätä ennen olisi kuitenkin hyvä istahtaa alas, ja miettiä mikä on ongelma jota yritämme ratkaista. Sen jälkeen voitaisiin pohtia, onko kaupungin yhteiset rahat parhaassa käytössä todellakin silloin, jos rakennamme uuden eritasoliittymän keskelle kaupunkia.

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *