Yhdyskuntalautakunta kokoontuu taas tiistaina. Isoimpana asiana on lautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelman hyväksyminen, mutta myös Hämeenkatu
Palvelu- ja vuosisuunnitelman hyväksyminen
Tähän täytyy vielä tutustua: pääasiassa kohteet näyttävät siltä etteivät ne puuttumista minulta kaipaa (suurelta osin ratikan rinnakkaishankkeita), mutta koska viimekin vuonna kävi niin, että rahaa jäi käyttämättä, voisi olla hyvä ottaa kohteita reserviin. Investointivarat ovat niin tiukassa kaupungin talousarviossa, että ne tulee kaikki yksittäisen lautakunnan käyttää. Ja esimerkiksi hyvää pyöräväylää Hervantaan on hyvä edistää aina siellä, missä mahdollista.
Minun täytyy asia vielä varmistaa, mutta olen esimerkiksi käsityksessä että Tuomiokirkonkadun remontti söi investointivaroja niin viime vuonna, kun sitä ei saatu aikaiseksi, kuin myös tänäkin vuonna, jolloin se on tarkoitus tehdä.
Hämeenkadun joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilun vaikutukset, loppuraportti – ja ratkaisuehdotus
Itse raportissa ei ole sen kummempaa: kokeiluhan oli pääsääntöisesti varsin onnistunut, eivätkä päätelmät yllätä:
- Hämeenkadulla on tarpeen erillinen, jalankulusta eroteltu pyörätie. Sekä asukkaat että yrittäjät pitivät pyöräilijöille osoitettua erillistä pyöräkaistaa parempana kuin aiempaa jalankulkijoiden seassa pyöräilyä.
- Liikennevalo-ohjaamaton kadunylityspaikka toimii joukkoliikennekadulla, jos muut liikennejärjestelyt tukevat sitä (ks. Stockmannin edusta).
- Hämeenkadun itäpää toimii joukkoliikennekatuna. Liikennettä on siirtynyt muulle verkolle melko tasaisesti eikä keskustaan syntynyt suurempia ruuhkia ennen kuin Rantatunneli avattiin. Autoilijat ovat löytäneet kokeilun aikana Hämpin parkin.
Näistä syistä ihmettelinkin, kun Hämeenkadun kokeilu piti niin kiireellä lopettaa. Tästä on ollut menettelytapoja myöten paljon puhetta, eikä siihen ole syytä enää mennä. Asia on jo julkisuudessa puitu. Ymmärsin samalla nimittäin hyvinkin apulaispormestari Pekka Salmen (sd.) paineet erityisesti Satakunnankadun henkilöautoruuhkien suhteen. Tämä kaikki kuitenkin muuttui jo tällä viikolla, kun ruuhkat katosivat – osin varmaan luonnollisia reittejä, osin liikennevaloja muuttamalla, kuten Tamperelaisen artikkelista käy ilmi*.
Kun autoliikenteen paineita ei oletusten mukaisesti olekaan, vielä pitäisi ottaa huomioon myös kävelijöiden, pyöräilijöiden ja elinkeinoelämän tarpeet Hämeenkadulle. Miksi ja miten tämä tapahtuisi? Kritiikin ohella ajattelin kuitenkin esittää myös ratkaisun, joka mahtuu kaikessa yksinkertaisuudessaan neljään pointtiin:
- Säilytetään henkilöautoliikenteen nykyiset järjestelyt – kun ruuhkia Satakunnankadulla ei ole, säästytään uudelta riidalta, kun kesällä autot pitäisi häätää uudelleen Hämeenkadulta. Nykyiset reitit toimivat riittävällä tasolla, ainakin verrattuna haittoihin.
- Säästetään Stockmannin edessä oleva valoton, laaja suojatiesaareke – tämä on aivan keskeinen kulkureitti jalankulkijoille, joka on tukenut Hämeenkadun itäpään renessanssia ja yrityselämälle olennaista Hämeenkadun poikittaista kävelyliikennettä joukkoliikenteen solmukohdassa.
- Otetaan jo tehdyt kadunmuutostyöt pyöräilyn käyttöön. Eiväthän ne kauniita ole, tai täydellisiä, mutta ohjaamalla pyöräilijät omille reiteilleen Hämeenkadulla myös nyt kuten vastaisuudessakin, voimme jatkaa kulttuurinmuutosta, jossa jalankulun ja pyöräilyn välillä ei pääkadullamme konflikteja synny.
- Varaudutaan ratikan rakennusaikaisiin työmaihin. Apo Salmenkin tekemä päätös henkilöautoilun sallimisesta olisi väliaikainen, sillä nyt kesällä alkavat ratikan rakennustyöt myös Hämeenkadun lähialueilla, kuten rautatietunnelissa. Kun nykyiset järjestelyt säilytetään mahdollisimman pitkälle, voi poikkeusjärjestelyitä toteuttaa sitten joustavasti rakennuttajan päätöksillä, joka työmaan liikennettä voi liikennemerkeillä ohjata – aina siellä, missä bussin, pyöräilijän kuin jalankulkijankin on ratikkaremonttia väistettävä. Jos autot sallitaan nyt Hämeenkadulle, ei niitä ole helppo siirtää kesälläkään pois.
Samalla kuvaamani toimenpiteet vähentäisivät turhaa kinaa – yhtään viranhaltijapäätöstä ei tarvita nykyisen tilanteen säilyttämiseen, vaan ainoastaan lautakunnan muutettu päätösesitys: päätösesityksestä poiketen ”jatketaan Hämeenkadun joukkoliikennekokeilua, ja hyödynnetään jo tehdyt katutyöt mahdollisuuksien mukaan pyöräilyn käytössä”. Toisin käy esimerkiksi silloin, jos Hämeenkatu avataan autoille ja Stockmannin eteen tulee pystyttää väliaikaiset liikennevalot. Tämä päätös pitää erikseen tehdä, ja liikennevaloista tulee maksaa erilliset kustannukset. Tätä ei ole pakko tehdä, jos nyt päätetään toisin.
Ehdotuksellani varmistettaisiin se, että jo nyt ikäväksi käynyt keskustelu Hämeenkadusta painuisi taka-alalle (ehkä muutamaa automiestä lukuunottamatta). Voi myös olla, että ehdotukseni ei mene läpi – tässäkin tilanteessa toivon, että asiasta käydään keskustelu asiallisesti, sillä perusteensa varmasti autoilua painottavallakin kannalla on. Tässäkin kyse on lopulta arvovalinnoista, joka pitää vain kaikkien hyväksyä.
*) Olennaistahan on muuten havaita, että liikenteen hajautuessa katuverkolle puheita Näsinkallion eritasoliittymästä voi myös laittaa vähän hiljaisemmiksi, tähän palaan vielä erikseen.
Asemakaavojen hyväksynnät, Pyynikki ja Näsilinnankatu
Ei erityisiä, voidaan mennä eteenpäin.
Yhteiskäyttöautojen kokeilu
Tulee nyt pöydältä päätöksentekoon, toivottavasti voidaan edetä jouheasti.