Vuosi on lopuillaan, ja ajattelin kerätä 24 kaupunkikehityksen edistysaskelta, joita olemme Tampereen yhdyskuntalautakunnassa, ja muissakin paikoissa, laittaneet eteenpäin enemmän tai vähemmän tänä vuonna. On sanottava, että osin nämä ovat edenneet vähän kinastellen, ja välillä jopa joidenkin jäsenten tahdon vastaisesti. Itselleni nämä näyttäytyvät ennen kaikkea askeleina, joilla pormestariohjelmaa on viety eteenpäin. Listassa on niin pieniä kuin isojakin asioita, koska molempia tarvitaan. Poliitikan lisäksi taustalla on tietenkin kaupungin edistykselliset ja ammattitaitoiset virkamiehet.

 

1. Ratikkapäätös

Ratikka on toki laajemmin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen päätöksenteon asia, mutta ratikkaan liittyvät kadut ja kaavat käytimme yhdyskuntalautakunnassa läpi. Tilaa raivattiin kaupungin keskustassa erityisesti henkilöautoilta joukkoliikenteelle määrätietoisin ottein. Samalla suunnitelmissa parannettiin, ainakin useimmiten, kävelyn ja pyöräilyn asemaa.

 

Ratikka Itsenäisyydenkadulla. Kuva: Tampereen kaupunki
Ratikka Itsenäisyydenkadulla. Kuva: Tampereen kaupunki

 

2. Ranta-Tampellan rakentamisen aloittaminen

Rantaväylä saatiin tunneliin, ja Ranta-Tampellaa alettiin rakentamaan. Tähän liittyen olen itse ollut lähinnä suunnitelmia tarkistelemassa kaupunkikuvatoimikunnassa – asunnot kun ovat käyneet kaupaksi niin kovaa vauhtia, että hankkeet ovat lähteneet nopeasti etenemään. Samalla kaupunki on onnistunut saamaan maasta tervetullutta rahaa.

 

3. Pysäköintipolitiikan muutokset

Tampereella hyväksyttiin uusi pysäköintipolitiikka, joka vie eteenpäin periaatetta siitä, että käyttäjä maksaa aina pysäköinnin. Tähän liittyen pysäköintijärjestelmää on kehitetty, samoin kuin erityisesti täydennysrakentamiseen liittyvää pysäköintinormiakin. Pakollinen pysäköinnin rakentaminen heille, jotka eivät sitä tarvitse, on käytännössä lisävero ja turhaa tilankäyttöä.

 

4. Pyörä- ja kävelyteiden suunnitteluohjeen käyttöönotto

Kaupunki otti viime vuonna käyttöön liikenneviraston ohjeen pyörä- ja kävelyteiden suunnittelusta. Vaikka kaikilta osin ohjetta ei noudatetakaan, on pyöräteiden suunnittelun taso noussut – ja kansalaisjärjestöilläkin on selkänoja, johon muistutuksissaan vedota. Toivottavasti ensi kaudella saadaan otetuksi seuraavat askeleet.

 

5. Rongankadun pyöräilypääreitin suunnittelu ja Hatanpään valtatien pyöräteiden toteutus.

Rongankadun pyöräilypääreitin yleissuunnitelma saatiin tehdyksi – enää tarvitsee tehdä yksityiskohtainen katusuunnitelma ja löytää hankkeelle rahoitus. Tämä jää vielä seuraavan valtuustokauden tehtäväksi. Korkealaatuista pyörätietä syntyi vuonna 2016 esimerkiksi Hatanpään valtatielle merkittävä määrä.

 

6. Kalevanrinteen täydennysrakentaminen ja uusi Sammonkatu

Samalla kun vanha Kaleva säilyy rakennettuna ja suojeltuna kulttuuriympäristönä, muuttuu Kalevan eteläosa Kalevanrinteen asuinalueeksi, jonka kaavat on valtuustokauden aikana hyväksytty. Samalla ratikkapäätöksen myötä Sammonkadun profiili muuttuu joukkoliikennepainotteiseksi, ja molemmille puolille katua saadaan kaksisuuntaiset pyörätiet.

 

7. Hervannan keskustan muuttuminen joukkoliikenne-, kävely- ja pyöräilypainotteiseksi

Tämä on jäänyt uudistuksena vähälle huomiolle, mutta uusi Insinöörinkatu Hervannan keskeisenä katuna tulee olemaan tytärkaupunkimme ydinkeskustassa joukkoliikennekatu. Samalla kadun molemmille puolille rakennetaan yksisuuntaiset pyörätiet.

 

8. Uusi Hämeenkatu

Hämeenkadun uusi hyväksytty katusuunnitelma on todella merkittävä edistysaskel, jossa autojen siirtyessä keskustan kehälle sekä maan alle alueen asukkaat ja vierailijat nousevat keskiöön. Joukkoliikennekatu, jolla on yksisuuntaiset pyörätiet ja laajat kävelyalueet. Eräs keskeisiä elementtejä Tampereen keskustan viemiseksi uudenlaiseksi eurooppalaiseksi kaupungiksi.

 

9. Maapolitiikan linjausten muuttaminen suosimaan täydennysrakentamista

Hieman tekninen aihe, mutta heti valtuustokauden alussa maapolitiikassa kevennettiin kaavoituskorvauksia täydennysrakentamisesta. Tämä antaa taloyhtiöille kannustimia täydennysrakentamiseen, joka voi olla uuden kaupunkikehityksen avain esimerkiksi Tammelassa ja Amurissa.

 

10. Vuolteentori

Koskenranta saadaan taas parempaan käyttöön nykyisen hukkatilan sijaan, kun Vuolteentori rakentuu Koskikeskuksen eteen. Pitkään odotettu hanke.

 

Vuolteentorin suunnitelma.
Vuolteentorin suunnitelma.

11. Tesoman keskustan täydennysrakentaminen

Tesomalle on hyväksytty useampikin kaava nykyisellä valtuustokaudella – osana alueen yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Osin työ on vielä kesken, mutta esimerkiksi vanhan ostarin saneeraus ankeasta parkkikentästä julkisia ja yksityisiä palveluita yhdistäväksi oikeaksi kohtaamispaikaksi vaikuttaa järkevältä. Samalla tämä luo uskoa yksityisiin asuntoinvestoihin, jotka luovat edelleen kysyntää palveluille.

 

12. Keskustan korttelisuunnitelmien käynnistyminen

Osana täydennysrakentamista Tampereella on tehty useampia keskustan korttelisuunnitelmia: kun kaavamuutostyö tehdään samalla koko kortteliin, voivat taloyhtiöt miettiä vaikkapa yhteisiä pysäköinti- ja piharatkaisuja. Taloudellisten kannustinten ohella korttelisuunnitelmat tarjoavat käyttökelpoisia ideoita urbaaniin täydennysrakentamiseen.

 

13. Katto- ja ullakkorakentamisen vauhdittaminen

Katto- ja ullakkorakentaminen on lähtenyt Tampereella jopa trendinomaiseen kasvuun. Osin tässä lienevät taustalla taloudelliset kannustimet (kuten vapautus pysäköinnin järjestämisestä 700 lisäneliöön asti), mutta osin myös asian parempi tiedostaminen, jonka eteen kaupunki on tehnyt töitä. Kaupunkikuvatoimikunnassa olemme myös tehneet (aika liberaaleja) linjauksia siitä, minkälainen kattorakentaminen Tampereen kaupunkikuvaan järkevästi sopii.

 

14. Tammelan tornitalo Luminaryn käynnistyminen – ja salliva suhtautuminen korkeaan rakentamiseen

Tämä on enemmän rakennusliikkeen ansiota viime kädessä, mutta Tampereella jo pidempää55n vallinnut sallivuus alkaa tuottaa tuloksia korkeassa rakentamisessa rajatuilla alueilla. Luminaryn kaltaisen asuintalon hyvä varaustilanne kannustaa varmaan muitakin ratkaisuja, kuten Kansiareenan asuintorneja.

 

15. Vastavirtapyöräilyn kokeileminen

Tieliikennelaissa ei ole vielä liikennemerkkiä vastavirtapyöräilylle, mutta Tampereella ensimmäisestä kohteesta on jo päätetty. Tammelassa sijaitsevan Lähteenkadun Kalevaan rajautuva osuus avautuu vastavirtapyöräilylle, joka helpottaa Tammelan saavuttamista Sammonkadulta ja muualta Kalevasta tai Viinikasta.

 

16. Hiedanrannan alueen suunnittelun käynnistyminen

Kaupunkirakennetta täydentävän Hiedanrannan alueen suunnittelu on käynnistynyt kilpailulla tänä syksynä. Jo nyt väliaikainen Hiedanranta on kaupunkilaisten käytössä, joka pohjustaa alueen hyödyntämistä tulevana 20 – 25 000 asukkaan kaupunginosana. Ratikkareitin varrelle rakentuvana kaupunginosana Hiedanrannasta on mahdollista tehdä aivan uudenlaista kestävää kaupunkirakennetta.

 

17. Tammelan stadionin kaavojen hyväksyntä

Tammelan stadionin kaavat saatiin läpi lautakunnassa (hyvin helposti) ja kaupunkikuvatoimikuntakin vain kiitteli hanketta. Nyt hankkeelle on saatu luotua toteuttaja-allianssikin – on luultavaa, että stadion ja asunnot saadaan maaliin aivan lähivuosina.

Havainnekuva Stadionin kaavasta.
Havainnekuva Stadionin kaavasta.

 

18. Hämeenkadun itäpään elävöittämisprojekti ja sulkeminen yksityisautoilta

Jo ennen uutta Hämeenkatua on saatu asioita kokeiltua. Hämeenkadun itäpää suljettiin henkilöautoilta, ja elävöittämiskokeilu toi Hämeenkadulle paitsi kaupungin rakentamat penkit ja hieman ankeat ruohomatot myös ruokakojuja. Samalla Hämeenkadun itäpään muutos kohti ravintola- ja palvelualuetta on edennyt.

 

19. Iso-Vilusen skeittipuisto

Saimme pari vuotta sitten lunastetuksi kaupungin lupauksia, ja hyväksyttyä pohjoismaisittainkin merkittävän Iso-Vilusen skeittipuiston rakentamisen kustannusarvioiden ylittymisestä huolimatta. Tämän kaupunki tosiaankin oli velkaa skeittiyhteisölle aiempien vuosien katteettomista puheista.

 

20. Kauppakadun valotaideteokset ja pop up -Finlayson

Vain rajallisessa määrin kaupungin ansiota, mutta länsipuolen kannalta olennaisia kaupunkikuvallisia hankkeita, jotka loivat eloa kesään ja valoa syksyyn.

 

21. Asukaspysäköinnin laajentaminen uusille alueilla

Oikeastaan osa pysäköintipolitiikkaa, mutta näistä tehtiin erillisiä päätöksiä pitkin vuotta. Kun asukaspysäköintiä saatiin laajennettua ja tunnusten hintaa hieman nostettua, riittää laajentuvassa keskustasas tilaa pysäköinnille juuri heille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Samalla aika vähäisellä käytöllä (ainakin lumikasoista päätellen) olevien autojen pitkäaikaissäilytys kaduilla vähentyy.

 

22. Keskustan länsipään täydennysrakentuminen

Keskustan länsipäähän on niin rakentunut kuin rakentumassakin satoja asuntoja joko olemassaolevan rakennuskannan päälle, viereen tai tyhjille tonteille. Jos jokin tulee elävöittämään Tampereen läntistä keskustaa, niin ne sadat ja tuhannet uudet asukkaat, jotka näihin kohteisiin muuttavat asumaan – ja haluavat samalla uusia palveluita lähiympäristöstään.

 

23. Kansi ja Areena -hankkeen kaavamuutoksen hyväksyminen ja hankkeen eteneminen

Kansi ja Areena -hankkeen kaavamuutos on nyt nähtävillä – ajatus on lisätä asumista ja vähentää toimistopainotusta, mikä lienee alan yleinen trendi. Asia saatiin päätetyksi lautakunnan toiseksi viimeisessä kokouksessa, ja jos hanke saa myönteisen investointipäätöksen, muuttaa se Tamperetta merkittävästi.

 

Ja sitten vielä eräs (toivottavasti) etenevä hanke:

24. Nopeusrajoitusjärjestelmän uudistaminen

Listalla ensi viikon tiistain lautakunnassa: nopeusrajoitusjärjestelmän päivittäminen 30 km/h -rajoituksiin hyvin pitkälti keskustassa ja asuinalueiden kaduilla. Parantaa turvallisuutta, ja mahdollistaa pidemmällä aikavälillä katuprofiilien muuttamista muutenkin vaikkapa pyöräilyä sallivaksi.

 

 

 

 

 

 

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *