Ajankohtaiset asiat

En ollut viime kokouksessa, mutta ilmeisesti ratikan hankinta-asioihin liittyvät kysymykset kiinnostavat, kun meille tullaan niitä esittelemään.

Tampereen palvelumallityön tilannekatsaus ja keskustan palvelualueen kehittämiskohteet

Keskustassa ennakoidaan väestömäärän nousevan nykyisestä 64 000 hengestä 72 000 henkeen v. 2025 mennessä, eli vajaan parin prosentin kasvu vuodessa. Pidän yleiskaavan pohjalta reippaampaakin kasvua mahdollisena, mutta osinhan tämä johtuu kaavoituksesta: keskustaan olisi tulijoita tulossa sen verran, kuin ehditään asuttaa. Joka tapauksessa lasten ja nuorten palvelut (koulut, päiväkodit) pitää resursoida paremmin, jotta autoton elämäntapa on mahdollista.

Tammelan stadionin kaava, hyväksyminen

Kaava tulee hyväksnytään. Valmistelutyö on ollut laadukasta alusta lähtien, samoin kuin asukkaiden vastustus puolestaan kiihkeää. Kaavan aiempiin vaiheisiin nähden ei nyt ole juuri huomautettavaa – hyvää on mm. se, että massiivista ajorampeista on päästy kaavaprosessin yhteydessä eroon.

Liikeenteelliset selvityksissä Tammelankadulle tulee kohtuullisen paljon liikennettä, koska rakennukseen sisäänmeno tapahtuu stadinonin länsipuoleisesta kulmasta, samoin kuin saattobussien pysähdyspaikka on Salhojankadulla. Muuttuupa Salhojankatu niiltä kohdin kävelykaduksikin – mitä nyt ajoradalla kulkisivat polkupyörät ja saattoliikennebussit. Pyöräilyn pääreitti on puolestaan stadionin pohjoispuolella, joten olennaiset ristiriitatilanteet voidaan välttää. Pysäköintiä, niin asukkaiden autolle rakennuksen alle, kuin katsojien pyörille, näyttää olevan varattu runsaasti.

Tarkkasilmäinen havaitsee kuvan alalaidasta myös pyöreän kioskirakennuksen. Hyvään suuntaan on menty.

 

Havainnekuva Stadionin kaavasta.
Havainnekuva Stadionin kaavasta.

 

Lielahden ja Kaukajärven asemakaavojen muutokset, käyttötarkoituksen muutos suuryksiköksi

Etenkin Kaukajärven Juvankadun keskuksen osalta kaavaa ja sinne tulevaa kauppaa on hierottu kauan. Olisin hyväksymässä, kun ovat matkan varrella suunnitelmatkin vähän parantuneet.

 

Pyörätie ja jalkakäytävä, Lielahdenkatu välillä Matilda Niemen katu – Kehyskatu

Vaikuttaa hyvältä. Erityisen ilahduttava oli esittelylistan teksti:

”Tampereen polkupyöräilijät ry esittää muistutuksessaan että katusuunnitelmaehdotuksessa esitetty pyörätien leveys tulisi olla vähintään 2,50 metriä leveä. Muistutuksessa esitetään lisäksi että katusuunnitelmaehdotuksen pyörätien kaksisuuntaisuus tulisi huomioida suunnitelmassa.

Katusuunnitelmaehdotusta on korjattu siten, että koko suunnitelmaosuudella pyörätietä on levennetty 2,00 metristä 2,50 metriin ja pyörätien kulkusuunnat on erotettu toisistaan ajoratamerkinnöin.”

Näin sitä pitää, vaikka toki vielä edellytti pyöräilijöiden puuttumista. On annettava kuitenkin virkamiehille tunnustusta, että pyöräilyn suunnitteluohjeet ja mitoitukset alkavat olla kunnossa.

Lentävänniemen keskustan katusuunnitelmat

Täällä pyöräteiden mitoitusta osin rajaa epävarmuus tulevan kaupunkiraitiotieratkaisun osalta, ja osin pyöräilyn mitoitukset on laitettu jo heti kuntoon. Samoin kiertoliittymän geometriaa on tehty turvallisemmaksi. Olen ollut itsekin ymmärtävinäni, että raitiotien suunnitelmat ovat erityisesti Lielahden suunnalla ilmassa, joten perustelut sinänsä ymmärtää. Harmi tietenkin on, että kaupungin ”perinteisiin” nojaten vieläkin asetellaan vähän turhia reunakiviä reitille.

2 thoughts to “Yhdyskuntalautakunnan lista 8.3.

  • Arde

    Tammelan stadionin päivitetyt suunnitelmat näyttävät muuten hyviltä, mutta yksi kohta otti silmään:

    ”Kalevan puistotie pidetään Tammelankadun kohdalla 2+2-kaistaisena mutta liittymään toteutetaan kapea suojatiesaareke Tammelankadun pohjoispuolelle. Liittymään ei tarvita liikennevaloja.”

    Tämähän on huonoin mahdollinen vaihtoehto!

    Kalevan puistotiellä ovat olleet ongelmallisia nimenomaan nämä valo-ohjaamattomat 2+2-kaistaiset suojatiet. Autot ajavat suojatien eteen pysähtyneen auton ohi toista kaistaa pitkin valitettavan yleisesti ja kohtalokkain seurauksin silloin kun jalkankulkija on juuri ylittämässä suojatietä. Juuri tällainen suojatieonnettomuus sattui Kalevan puistotiellä viime viikolla.

    Aiemmissa suunnitelmissa lähdettiin siitä, että jos keskikorokkeellinen suojatie toteutetaan, etelästä pohjoiseen riittää yksi kaista suoraan pohjoiseen ja toinen kaista jää kääntymiskaistaksi Tammelankadulle. Lisäksi on aiemmin arvioitu, että Ratapihankadun valmistuttua Kalevan puistotien liikennemäärä vähenee, jolloin myös pohjoisesta etelään ajaville voisi riittää yksi kaista myös Tammelankadun kohdalla. Silloin voitaisiin toteuttaa leveä suojatiesaareke ajoradan ollessa siis 1+1-kaistainen ja ilman liikennevaloja voitaneen tulla toimeen. Kalevan puistotiellä jo nykyisillä liikennemäärillä tullaan yhtä kaistaa pohjoisesta etelään Kullervonkadun ja Ilmarinkadun välillä. Kalevan puistotien välityskyvyn ratkaisee pitkälti Sampolan risteys, eikä se jakautuuko liikenne kahdelle kaistalle jo ennen Tammelankadun risteystä. Jos kuitenkin löytyy vankkoja perusteluja 2+2-kaistaisen risteyksen puolesta, sitten se on toteutettava liikenneturvallisuuden takia valo-ohjattuna.

    Aiemmin uskottiin valo-ohjaamattoman 2+2-kaistaisen suojatiesaarekkeen olevan riittävä ratkaisu Kalevan puistotiellä Lähteenkadun kohdalla. Kuinkas kävikään, turvallisuus ei parantunutkaan em. syystä ja tänä vuonna risteykseen tulee liikennevalot. Rahat on jo budjetissa. Toivottavasti samaa virhettä ei nyt tehdä Tammelankadun kohdalla vaan risteys rakennetaan kerralla kuntoon.

    Päävaihtoehdot ovat siis mielestäni 1+1-kaistainen valo-ohjaamaton suojatie, jossa on leveä suojatiesaareke tai 2+2-kaistainen valo-ohjattu suojatie, jolloin suojatiesaareke voi olla kapea tai sitten sitä ei ole ollenkaan (kuten Ilmarinkadun risteyksessä).

    Toivottavasti tuota paikkaa mietitään vielä kerran huolella lautakunnassa. En edes tiedä mistä tällainen viime hetken ”päivitys” (=huononnus) on tullut suunnitelmiin mukaan.

    • admin

      Hyvä huomio. Pitää kysyä asiasta.

Comments are closed.