Vuoden viimeinen yhdyskuntalautakunta, ja listalla on jälleen paljon kaavoja asetettavaksi nähtäville – vuoden lopussa kun katsotaan, miten on saatu kerrosneliömetrejä kaavoitettua.
Ajankohtaiset asiat
Esittelyssä mm. listalla oleva Linnainmaan uusi asuinalue ja Hämeenkadun elävöittämiskokeilun raportti. Jälkimmäisestä riittää puhetta enemmänkin, niin asiasta kuin sen vierestäkin.
Itse kuitenkin odotan eniten Rongankadun korkeatasoisen pyöräväylän luonnosvaihtoehtoja, joista ei-julkisen dokumentin olen jo saanut. Tämän suunnittelunhan saimme neuvoteltua viime vuoden lopulla talousarviokirjaan. Hyvältä näyttää, olipa valinnan kohteena oikeastaan mikä vaihtoehto tahansa – jonkinlainen julkinen käsittely ennen listalle tuloa aikoinaan voisi olla paikoillaan. Sinällään Rongankatu on olennainen heillekin, jotka ovat huolestuneita pyöräilystä Hämeenkadulla – mitä paremman pääreitin saamme, sitä vähemmän läpiajoliikennettä ohjautuu Hämeenkadulle. Samalla käy mielessä, että hankkeen pääsuunnittelijaa, pyöräilystä väitellyttä TkT Kalle Vaismaata voisi kysyä pitämään kaupungille aiheesta jopa koulutusta.
Asemakaavaehdotus nähtäville, Hervantajärvi
Oli meillä taannoin ajankohtaisissa asioissa. Kaavan tavoitteina on ollut tehdä ratikkareitin varrelle toisaalta tehokasta asumista (pohjoisosan kerrostalot), mutta myös pientaloja. En nyt ole ihan varma, onko nykyoloissa pientalokaavoituksella näin paljon mieltä, mutta asemakaavaohjelman mukaan mennään.
Se, kuitenkin mitä on tehty, on tehty hyvin. Kerrostalokorttelit luovat keskelleen sisäpihoja, ja aluetta halkoo ratikkalinja, joka pysäkkinsä kohdassa luo alueelle pienimuotoisen keskuksen kauppoineen. Koska alue on tehokkaan joukkoliikenteen (ja potentiaalisesti hyvien pyöräily-yhteyksien) saavutettavissa, on parkkinormi pystytty painamaan verrattain alas.
Vastustustakin aie herättää, mm. Hervantajärven luontoarvojen osalta, ja tätä täytyy kuulla herkällä korvalla.
Linnainmaan uusi asuinalue
Lisää kaupunkia Linnainmaalle – tosin vähän vähemmän kuin voisi, sillä paikalliset ovat luonnosvaiheessa vastustaneet tehokasta rakentamista ja nyt kerroslukuja onkin vähän madallettu. Asia oli meillä kaupunkikuvatoimikunnassakin, jossa suunnitelmaa pidettiin pääosin hyvänä, kunhan vain esimerkiksi pysäköintiratkaisut eivät tule hallitsemaan alueen eteläosaa liikaa. Havainnekuvasta näkyy, että sisäpihat on saatu aikaiseksi.
Muutenhan on alettava kiinnittää huomiota siihen, että Sammon valtatien luonne muuttuu läpiajokadusta ehkä enemmän bulevardityyppiseksi kokoojakaduksi. Olen ajatellut kysyä, miten tällainen kehitys vaikuttaa liikennejärjestelmän suunnittteluun.
Asemakaavamuutoksen asettaminen nähtäville, Hyhky, kaupan rakentaminen Pispalan valtatie 74-76
POK hakee kaavamuutosta. Lähtökohtaisesti ei huomautettavaa, mutta pyöräilyn ja jalankulun yhteydet tulee selvästi määritellä kaavassa. Näissä kaavamuutoksissa kun hakijan hyvään tahtoon ei valitettavasti voi aina luottaa.
Nimistöasiat
Kadunnimitoimikunta on delegoinut eteenpäin päätettäväksi osan Ranta-Tampellan kadun- ja paikannimistä. Erään kanavan nimeäminen Ahdinränniksi on herättänyt etukäteen keskustelua, eikä se omasta mielestänikään ole aivan onnistunut.
Pispalan suojelukaavat
Tulevat pöydältä päätettäviksi. Toivottavasti voidaan edetä. Jäsen Raevaara (ps.) tulee kaikkien merkkien perusteella asiaa toki vastustamaan loppuun asti.
Otavalankadun kävelykatusuunnitelma, Aleksanterinkatu – Hatanpään valtatie
Tämä on se pieni kävelykadun pätkä Gastropub Nordicin edessä, joka saneerataan. Suunnitelma lisää minunkin mielestäni alueen toimivuutta, vaikka nykyisinkin tila toimii – käyn aina välillä asian varmistamassa Nordicin terassilla.
Muistutuksissa paikallinen taloyhtiö kehuu terassia (ja on huolissaan, ettei vain terassipaikkojen määrä katoa!), mutta kavahtaa alueelle tulevia yleisiä istuimia. Mielestäni julkiset levähdyspaikat ovat myös tärkeitä, ja osaltaan sopivat tulevaan Kyttälän henkeen, kun läpiajo vähentyy ja kävelykeskusta laajentuu. Pyöräparkit säilyvät myös uudessa paikassa.
2 thoughts to “Yhdyskuntalautakunnan lista 15.12.”
Hervantajärven asemakaava näyttää ihan kivalta, mutta kuinka mielekästä on että asuinalueen pysäkki keskellä puistoa? Etenkin pysäkin eteläpuolella näyttää olevan lähinnä valtava puisto. Pohjoispuolellakin puistokaistale on sijoitettu nimenomaan pysäkin kohdalle. Puiston läpi ei näytä pääsevän suoraan etelästä, vaan sieltä tulijoiden on ilmeisesti ajateltu tekevän sightseeing-koukkaus länteen ensin.
Tässä on siis haluttu että asuinalueen keskellä on sekä puisto että joukkoliikenteen pysäkki. Ajatus on kaunis, mutta melkein kannattaisi valita joko tai. Autoon perustuvassa kaupunginosassa puisto sopii keskelle hyvin, mutta joukkoliikenteen kannalta olisi tärkeintä että pysäkin lähellä olisi paljon joukkoja. Ja puistossa ne joukot eivät asu. Se pieni aluekeskuskin pärjäisi paljon paremmin jos siinä olisi kivenheiton päässä paljon asuntoja.
Voi toki olla että tota ei paremmin voi tehdä. Jos puistot on noissa kohdin koska luontoarvot ja kahta ratikkapysäkki ei voi mitenkään perustella, niin kaipa se pysäkki pitää tuohon keskelle laittaa.
Toisaalta myöhemmin täydennysrakentamalla Makkarajärvenkadun eteläpuolelle taloja tuosta saisi paljon paremman. Kuvittelisin että sen jälkeenkin alueen puistoihin mahtuisi kaikki asuinalueen asukkaat piknikille samanaikaisesti ja talorivi suojaisi puistoa liikenteen ääniltä.
Joo, tuo on hyvä pointti, jota on tullut muualtakin vastaan. Asia lienee syytä ottaa vielä keskusteluun.
Comments are closed.