Minun ja Jaakko Mustakallion teksti ilmestyi Aamulehdessä 29.10.2015.

Pariisi on tunnettu bulevardeistaan. Boulevard Saint-Germain
Pariisi on tunnettu bulevardeistaan. Boulevard Saint-Germain

Muutama viikko sitten ilmestynyt Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) pamfletti “Kaupunkien voitto” kertoi, miten Suomessa Helsingin lisäksi Tampereella on potentiaalia nousta kaupungistumisesta johtuvan murroksen voittajaksi. Monet maakuntasarjaan jäävät kaupungit, kuten Turku, eivät onnistu houkuttelemaan erityisesti nuorta koulutettua väkeä yhtä hyvin kuin vetovoimainen Tampere. Pamfletin mukaan tämä on keskeinen indikaattori kaupungin tulevalle menestykselle ja kasvulle.

Eri arvioiden mukaan seuraavan 25 vuoden aikana kaupunkiimme muuttaa 60 000 uutta tamperelaista. Tämäkin luku on varsin varovainen, sillä muuttoliikkeen hidastumisesta ei ole merkkejä.

Varmistaaksemme Tampereen kehityksen, meidän tulee miettiä kaupungin houkuttelevuutta – Helsinkiin kun muutetaan muutenkin. Kaupunkimaisen ympäristön laatua ei tule heikentää määrän kustannuksella. Houkuttelevuutta tulee lisätä kaavoituksessa ja rakentaa haluttua kaupunkimaista asutusta – jota täydennysrakentamisen keinoin on jo tehtykin. Tarvitsemme kuitenkin myös tulevaisuudessa tilaa entistä laajemmalle kantakaupungille.

Bulevardeilla estevaikutukset pienemmiksi

Keskeinen ratkaisu on vähentää nykyisten suurten autoväylien estevaikutusta ja tilantarvetta – eli muuttaa niitä kaupunkibulevardeiksi, joiden varteen rakennetaan asuntoja. Kaupunkibulevardeilla kulkevat kohtuullisen suuret liikennemäärät, mutta sopusoinnussa asutuksen tarpeiden kanssa. Teiskontien alku on jo hyvä viite siitä, millaista kaupunkibulevardit voisivat Tampereella olla.

Jatkossa niin Lempääläntie, Sammon valtatie, Nokian moottoritie, Teiskontie tai Hervannan valtaväylä voitaisiin bulevardisoinnilla ottaa kaupunkimaisen asutuksen käyttöön. Näillä väylillä kulkisi myös tietenkin ratikka, joka mahdollistaa eri kaupunginosien tehokkaan ja monipuolisen rakentamisen – sekä näiden liittämisen yhteen sellaisella liikenteellisellä kapasiteetilla, johon muut kulkumuodot eivät yllä. Ainoastaan ratikan avulla voidaan synnyttää varmuus asuinalueista investointikohteina, joilla tulee riittämään kysyntää.

Bulevardisoinnin osalta Helsinki näyttää jo suuntaa: kun joukkoliikenteeseen panostetaan riittävästi, ei autoliikenteelle tarvitse valita varata tulevien asukkaiden asuntojen alta kohtuutonta tilaa. Bulevardisointi on etenemässä keskusteluista suunnitelmiksi. Sama kehityskulku tulisi ottaa myös Tampereella vakavasti, sillä turhan usein autoilun ottaman tilan vaihtoehtoista käyttöä ei juuri ole kaupungissamme mietitty. Tästä meillä on perintönä useat metsälähiöt, joiden saavuttamiseksi on rakennettu raskas tieverkosto.

Nykyajan vetovoimaiseen kaupunkiin eivät kuulu usean kymmenen metrin esteitä luovat autoväylät tai hehtaarikaupalla tilaa vievät kiertoliittymät. Jo nykyisin valtaosa ihmisistä arvostaa viihtyisää kaupunkiympäristöä monipuolisine palveluineen – tälle kannattaa ottaa tilaa myös tulevaisuutta ajatellen.

 

Jaakko Stenhäll, yhdyskuntalautakunnan vpj. (vihr.)

Jaakko Mustakallio, kaupunginhallituksen vpj. (vihr.)