Kirjoitin Aamulehteen mielipiteen viimeaikaisesta keskustelusta. Vertailu Turkuun nousi heti ingressiin – hyvä!

Itsehän odotan, kuka älyää tuoda Hämeenkadulle suuren paljun. Photo by Paul Krueger
Itsehän odotan, kuka älyää tuoda Hämeenkadulle suuren paljun. Photo by Paul Krueger

Viime aikoina käynnissä ollut keskustelu Hämeenkadusta olisi hyvä asettaa laajempaan näkökulmaan. Käsissämme on positiivinen ongelma.

Tampereen keskusta muutamien muiden kaupunginosien kanssa kuuluu siihen reiluun prosenttiin Suomen maapinta-alasta, jolle on odotettavissa arvonnousua myös tulevina vuosina. Arvonnousu markkinoilla tarkoittaa ihmisläheisemmin sitä, että kansalaiset pitävät enemmän näistä alueista kuin kaikista muista, joille heidän olisi mahdollisuus asettua.

Asumisen ohella samanlainen kehitys on nähtävissä myös kaupassa. Keskustojen kauppojen tilanteeseen verrattuna pudotuspeli autoiluun perustuvissa ostoskeskuksissa on ollut karumpaa – ja näyttääkin siltä, että Ratinan kauppakeskuksen kaltaiset uusinvestoinnit sijoittuvat nimenomaan keskustaan. Helsingissä huonekalujätti Ikean kaltainen tilaa vaativa erikoiskauppa ei halunnut sijoittua “kaukaiseen” Pasilaan, vaan etsii itselleen sijoittumispaikkaa kantakaupungista.

Toteutunutta kehitystä vasten viimeaikainen, puolin ja toisin kitkeräkin tamperelainen keskustelu, vaikuttaa erikoiselta. Vaikuttaakin todennäköiseltä, että Hämeenkatu lähiympäristöineen ei ole ympäröivästä todellisuudesta erillinen saareke. Näin meidänkin kannattaa toimissamme muistaa, että Tampereen keskustakin on osa globaalia kaupunkien muutokseen ja kasvuun liittyvää trendiä.

 

Mitä pitäisi tehdä?

Osana kaupunkien menestystä erilaiset elävöittämiseen ja elämyksellisyyteen liittyvät toimenpiteet ovat olleet olennaisia tekijöitä – eikä vaikutus ole vähäisin Suomen keskeisessä matkailukaupungissa.

Toinen keskeinen osa-alue on viimeaikaisessa keskustelussa korostunut liikenne. Kasvava ja hyvän palvelutarjonnan tarjoava keskusta ei voi maanpäällisessä tilankäytössä perustua henkilöautoihin – yhdellä 3,5 metrin kaistalla kävely, pyöräily, ratikka ja jopa bussit kuljettavat moninkertaisesti enemmän liikkujia. Henkilöautojen saavutettavuutta ei tule unohtaa – ja niinpä kannattaakin muistaa jo tehdyt, ja hyvin saavutettavat, maanalaiset pysäköintiratkaisut.

Kolmas osa-alue on asenne kaupungin täydentävään rakentumiseen. Kun katsotaan kaupunkien vetovoimaa, väestönkasvua ja kehitystä, ovat Tampereen ongelmat positiivisia verrattuna vaikkapa vanhaan kilpailijaamme Turkuun. Murtautuminen vanhasta teollisuuskaupungista uudenlaiseksi palveluvaltaiseksi kaupungiksi aiheuttaa kuitenkin väistämättä kipuilua, kuten se on aiheuttanut kaikkialla muuallakin.

Tamperelaisina meidän kuitenkin kannattaisi saada rivimme suoriksi. Tulevan keskustavetoisen hallituspohjan suunnitelmat kasvukeskuksia varten ovat vielä hämärän peitossa. Paras viesti kansallisille vallankäytön foorumeille olisikin se, että Tampere saa kaupunkina asiansa hoidettua, jos meidän annetaan se vain tehdä.

 

Jatkolukemista: Jaakko Särelän blogista otettu kuva, jossa näkyy väestötiheyden ja asuntojen hintakehityksen yhteys vuosina 2005-2014. Tampereella keskimääräistä tiheämpien alueiden hintakehitys on noussut omalle uralleen jo v. 2007 - eli ennen talouskriisiä.
Jatkolukemista: Jaakko Särelän blogista otettu kuva, jossa näkyy väestötiheyden ja asuntojen hintakehityksen yhteys vuosina 2005-2014. Tampereella keskimääräistä tiheämpien alueiden hintakehitys on noussut omalle uralleen jo v. 2007 – eli ennen talouskriisiä. Särelän blogi: http://louhos.github.io/news/2015/05/19/urbanisaatio/

2 thoughts to “Mielipide Aamulehdessä: Tampereen keskustan ongelmat ovat positiivisia

  • Hannes Tuohiniitty

    Väität, että maanarvon nousu keskustassa tarkoittaisi sitä ”että kansalaiset pitävät enemmän näistä alueista kuin kaikista muista, joille heidän olisi mahdollisuus asettua”.

    Unohdat täysin, että iso osa keskusta-alueen asunnoista ostetaan sijoitusmielessä. Onko silloin kyse lainkaan siitä, missä haluaa asua vaan siitä, että kun johonkin rahaa on sijoittaa niin nämä ovat valikoituneet tällä aikajaksolla varmimman tuntuiseksi tuotoltaan?

    Tilanne voi Suomessakin muuttua, kuten asuntokupla on osoittanut niin monissa eurooppalaisissa kaupungissa, erityisesti Espanjassa ja Irlannissa.

    Toinen keskustan arvonnousuun vaikuttava tekijä on luonnollisesti siellä sijaitsevien palveluyrityskiinteistöjen korkea määrä.

    Vastaa
    • admin

      Hannes, sanoisin että sijoituksen tuotonkin odotusarvo perustuu siihen, että alue on haluttu asuinpaikka. Vuokratasoa kuitenkin säätelee markkinoilla ennen kaikkea kysyntä ja tarjonta.

      Vastaa

Leave a comment to admin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *