Mielipide Aamulehdessä: Tampereen keskustan ongelmat ovat positiivisia

Kirjoitin Aamulehteen mielipiteen viimeaikaisesta keskustelusta. Vertailu Turkuun nousi heti ingressiin – hyvä!

Viime aikoina käynnissä ollut keskustelu Hämeenkadusta olisi hyvä asettaa laajempaan näkökulmaan. Käsissämme on positiivinen ongelma.

Tampereen keskusta muutamien muiden kaupunginosien kanssa kuuluu siihen reiluun prosenttiin Suomen maapinta-alasta, jolle on odotettavissa arvonnousua myös tulevina vuosina. Arvonnousu markkinoilla tarkoittaa ihmisläheisemmin sitä, että kansalaiset pitävät enemmän näistä alueista kuin kaikista muista, joille heidän olisi mahdollisuus asettua.

Asumisen ohella samanlainen kehitys on nähtävissä myös kaupassa. Keskustojen kauppojen tilanteeseen verrattuna pudotuspeli autoiluun perustuvissa ostoskeskuksissa on ollut karumpaa – ja näyttääkin siltä, että Ratinan kauppakeskuksen kaltaiset uusinvestoinnit sijoittuvat nimenomaan keskustaan. Helsingissä huonekalujätti Ikean kaltainen tilaa vaativa erikoiskauppa ei halunnut sijoittua “kaukaiseen” Pasilaan, vaan etsii itselleen sijoittumispaikkaa kantakaupungista.

Toteutunutta kehitystä vasten viimeaikainen, puolin ja toisin kitkeräkin tamperelainen keskustelu, vaikuttaa erikoiselta. Vaikuttaakin todennäköiseltä, että Hämeenkatu lähiympäristöineen ei ole ympäröivästä todellisuudesta erillinen saareke. Näin meidänkin kannattaa toimissamme muistaa, että Tampereen keskustakin on osa globaalia kaupunkien muutokseen ja kasvuun liittyvää trendiä.

Mitä pitäisi tehdä?

Osana kaupunkien menestystä erilaiset elävöittämiseen ja elämyksellisyyteen liittyvät toimenpiteet ovat olleet olennaisia tekijöitä – eikä vaikutus ole vähäisin Suomen keskeisessä matkailukaupungissa.

Toinen keskeinen osa-alue on viimeaikaisessa keskustelussa korostunut liikenne. Kasvava ja hyvän palvelutarjonnan tarjoava keskusta ei voi maanpäällisessä tilankäytössä perustua henkilöautoihin – yhdellä 3,5 metrin kaistalla kävely, pyöräily, ratikka ja jopa bussit kuljettavat moninkertaisesti enemmän liikkujia. Henkilöautojen saavutettavuutta ei tule unohtaa – ja niinpä kannattaakin muistaa jo tehdyt, ja hyvin saavutettavat, maanalaiset pysäköintiratkaisut.

Kolmas osa-alue on asenne kaupungin täydentävään rakentumiseen. Kun katsotaan kaupunkien vetovoimaa, väestönkasvua ja kehitystä, ovat Tampereen ongelmat positiivisia verrattuna vaikkapa vanhaan kilpailijaamme Turkuun. Murtautuminen vanhasta teollisuuskaupungista uudenlaiseksi palveluvaltaiseksi kaupungiksi aiheuttaa kuitenkin väistämättä kipuilua, kuten se on aiheuttanut kaikkialla muuallakin.

Tamperelaisina meidän kuitenkin kannattaisi saada rivimme suoriksi. Tulevan keskustavetoisen hallituspohjan suunnitelmat kasvukeskuksia varten ovat vielä hämärän peitossa. Paras viesti kansallisille vallankäytön foorumeille olisikin se, että Tampere saa kaupunkina asiansa hoidettua, jos meidän annetaan se vain tehdä.