Vastasin Aamulehdessä Harri Jaskarin mielpidekirjoitukseen, jossa tavoiteltiin mielestäni merkillisenkin monenlaisia vähennyksiä jo muutenkin monimutkaiseen verojärjestelmäämme.

Pääministeripuolueen kansanedustaja Harri Jaskari (kok.) ei löydä
kirjoituksessaan (AL 5.11.) tulevan vuoden budjettiehdotuksesta juurimitään kannattamisen arvoista. Erityisen pahasti Jaskaria kaihertaa oman hallituksensa veropolitiikka.

Olen samaa mieltä siitä, että veropolitiikan tulisi kannustaa
aktiivisuuteen: mitä enemmän ihmiset osallistuvat
kansantalouteen, sitä paremmin Suomella menee. Jaskarin kaipaaman erilaisten pienten ryhmien verovähennystilkkutäkin sijaan kannattaisi verojärjestelmää kuitenkin ennemmin yksinkertaistaa.

Ahkeruus ei nimittäin ole yksin yrittäjien tai myyntimiesten
ominaisuus. Palkansaaja, maisteri tai duunari, maksaa omista
tuloistaan veroa usein pääomatuloa enemmän. Ehkäpä räikeimmässä veroloukussa ovat yksinhuoltajat, jotka haluaisivat
pienipalkkaisellakin työllä hieman parantaa asemaansa. Ja
rangaistaanpa töihin pyöräilevääkin veronmaksaajaa Jaskarin mainitsemaan autoilijaan verrattuna.

Verojärjestelmän tehtävä olisikin kerätä verot mahdollisimman
tehokkaasti mahdollisimman pienin haitoin. Näinpä ongelmallinen on myös Jaskarin ajatus siitä, että Suomi saataisiin nousuun tekemällä entistä enemmän poikkeuksia yritysten perintöverotukseen. Tutkimus ei tätä tue – yrittäjäominaisuudet kun eivät periydy omaisuuden mukana. Erilaisilla säännöillä eri omistajille haitataankin sitä, mitä toivottaisiin edistettävän, eli elinvoimaisten yritysten kilpailua tasaisella pelikentällä.

Yleiseen toivottomuuteen meillä ei myöskään ole varaa. Verotuksella on haittojen lisäksi myös tehtävänsä: koota riittävät varat keskeisiin palveluihin, kuten kouluihin ja vanhustenhoitoon – ja vähentää esimerkiksi ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Aidossa markkinataloudessa verotusta ei kuitenkaan tule käyttää arvottamaan ihmisten yhteiskunnallista asemaa tai heidän arjessaan tekemiä valintoja.

Jaakko Stenhäll
DI, kansanedustajaehdokas (vihr.)