Lautakunnan varsinainen lista on niin kevyt, ettei siitä oikein löydy tälle kerralle blogattavaa. Katutilaohje ja Pispalan Rinnekatu 2 otetaan pöydältä päätöksentekoon. Molemmat ok. Ajankohtaisissa asioissa onkin mielenkiintoisia teemoja (Eteläpuisto, Asemakeskus, asemakaavoitusohjelma ja Tammelan stadion), mutta niistä päivitystä kokouksen jälkeen kun saan esittelyt on kuultu.
Keskustan yleiskaava: louhimalla onneen?
Se, mistä nyt olisi syytä puhua, on kuitenkin keskustan strateginen osayleiskaava. KH päätti, että valmistelemaan lähdetään Valttius-vaihtoehdon pohjalta. Suunnitelma on maanpäällisiltä osiltaan hyvä, ja keskustaan mahtuu aivan hyvin 15 000 asukasta lisää, siinä missä maltillisemmassa vaihtoehdossa lisäasukkaita olisi ollut 10 000.
Valitussa vaihtoehdossa on kuitenkin eräs suuri puute, jonka kautta puuttuu sitten kaikki:
Vaihtoehto Valttius esittää keskustan alueelle laajaa maanalaista pysäköintiverkkoa, mikä antaa enemmän mahdollisuuksia ympäristön viihtyisyyden kehittämiseen katutasossa. Lisäksi vaihtoehdossa esitetty Näsinkallion maanalainen eritasoliittymä parantaa liikenneverkon toimivuutta ja siihen liittyvä maanalainen ajoyhteys Kunkun parkkiin tukee ydinkeskustan länsiosan kehittymistä.
Tämä tarkoittaa siis jonkinlaista erityisen laajaa versiota Kunkun parkista. Mikäänhän ei tietenkään estäisi parantaa katutason viihtyisyyttä ilmankin sen ja eritasoliittymän louhimista. Mutta lähtökohtana ei tietenkään olekaan keskustan viihtyisyys, vaan se, että autoille saadaan mahdollisimman esteetön kulku, jonka jälkeen voidaan alkaa pohtia katutason viihtyisyyttä.
Joskus asiaa selitetään parhain päin kompromissina: kun nyt vain hyväksytään autoinfra maan alle, ruuhkatkin helpottavat. Itse asiassa ajatus ei toimi näin, vaan uusien teiden lisääminen lisää liikennettä, ja samalla ruuhkia. Keskustan katuverkolle tulevat joka tapauksessa kaikki ne autot, joiden annetaan sille tulla – ja lisäksi ne kaikki uudet, joiden liikkumista ”sujuvoitetaan” uudella eritasoliittymällä.
Samaan kuvioon kuuluu myös se, että kannattavuusvaatimuksia vaihtoehdoille ei vaadita eikä sen kummemmin lasketa. Ajatellaan, että kun alueelle tulee 5000 asukasta lisää, riittää se yksin perusteeksi, jotta alueelle voidaan rakentaa vielä uusi eritasoliittymä (vähintään 10 miljoonaa euroa) ja varmaan nyt ainakin 1000 – 1500 pysäköintipaikkaa (60 000 euroa / kappale) lisää. Yhteensä siis ainakin 70 – 100 miljoonaa euroa.
Toinen vaihtoehto olisi sisällyttää pysäköinnin ja autoilun kustannukset paremmin käyttäjille itselleen. Keskustan katuverkolta on ohjattu liikenne pois monissa kaupungeissa eri keinoin, kuten vaikka ruuhkamaksuin, ja monissa kaupungeissa aletaan pysäköinnissäkin lähestyä markkinataloutta.
Eritasoliittymä ja Kunkun parkki ovatkin hyviä esimerkkejä siitä, että autoiluun pätevät aivan eri säännöt kuin muihin kaupunkikehitysinvestointeihin. Ei tarvitse olla insinööri tai ekonomi nähdäkseen, että ne eivät tuota investointia takaisin, mutta ne tehdään silti. Jos autoilun edellyttämää vaatimustasoa käytettäisiin terveydenhuoltoon tai koulutukseen, olisi jokaisella vanhuksella oma hoitaja ja Tampereen koulujen luokkakoot olisivat yksinumeroisia.
Kun otan kaupungin talouden vakavasti, tämä asia ärsyttää suunnattoman paljon. Onneksi sekä Kunkun parkin kaava, sen toteutus, että Näsinkallion eritasoliittymä tulevat kuitenkin päätöksentekoon erikseen – vielä on aikaa vaikuttaa.