Esitimme vihreän valtuustoryhmän kanssa tosiaan Tampereen ottamista mukaan auttomaattiautojen kokeilualueeksi. Näin myös päätettiin. Jos asia yhtään kiinnostaa, kannattaa lukea päätösesityksen taustamuistio – toimii nimittäin samalla erinomaisena johdantona koko teemaan.
Perusajatushan kaupungin kannalta on yksinkertainen – mitä paremmat valmiudet meillä on ottaa teknologinen kehitys vastaan, sitä paremmin siitä voidaan hyötyä. Automaattiautojen keskeinen lupaus liittyy liiketoimintamalleihin, jossa itsestään kulkevat autot voivat toimia todella kustannustehokkaina takseina, joiden pysäköintitarpeet ovat korkeasta käyttöasteesta johtuen hyvin pienet. Hiljaisempina aikoina pysäköinnin voi sitten tehdä muuallakin kuin kaupungin keskustassa.
Itse ajattelenkin asiaa ennen kaikkea tilankäytön kautta: kaupungin keskustassahan nimittäin tila on käytännössä rahaa. Olemme nähneet vuosikymmenien vaivan rakentaa kaupunkiin kaikenlaista infrastruktuuria, palveluita, teitä ja taloja jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden josta ihmiset ovat valmiita maksamaan paljonkin.
Autotkin liittyvät tähän ihan olennaisesti, kun ihmisten on syytä päästä liikkumaankin paikasta toiseen, maalta kaupunkiin ja kaupungista maalle. Pysäköinti on tietenkin luonteeltaen eri tyyppistä toimintaa, ikään kuin välttämätön paha: tilaa ei voida käyttä mihinkään mielekkääseen, eikä autosta parkkiruudussakaan ole paljoa hyötyä. Kaupungille olisi hyväksi, jos löytyisi ratkaisu, jolla voitaisiin samaan aikaan täyttää liikkumistarpeet, ja minimoida liikkumisvälineiden viemä tila.
Nykyiselläänhän Tampereen kantakaupungissa pysäköintiin on varattu 9 neliökilometriä tilaa, eli suunnilleen Tammelan, Kalevan, Nekalan ja Kissanmaan kaupunginosien kokoisen alueen.
 |
| Tampereen pysäköintialueiden viemä tila sovitettuna karttakuvaan |
Automaattiautojen suurin hyöty tuleekin tilansäästössä. Jos voisimme pienentää kaupunkimme yhdeksän neliökilometrin laajuista pysäköintaluetta vaikka kolmannekseen, mahtuisi kaupunkiin taas kymmeniä tuhansia uusia ihmisiä. Puistoista tinkimättä ja ahtautta luomatta. Ja nämä uudet asukkaat tulisivat myös vanhoille kaupunkilaisille edullisemmaksi asuttaa – verrattuna vaikkapa Nurmi-Sorilan kaukaiseen uuteen keskukseen.
Toivottavasti kaupunginhallitus ja -valtuusto ovat asiassa valveutuneita.
Kokousasiat
Kokousasiat menivät pääsääntöisesti esityslistan mukaan – linjaukset kun tehdään yleensä ”Ajankohtaiset asiat”-pykälässä aiemmissa kokouksissa. Esityslistalle tulevat kaavathan voi joko lähinnä palauttaa valmisteluun (tai hylätä), jos niitä ei sellaisenaan haluta hyväksyä. Onneksi kaavat kuitenkin asetetaan erikseen nähtäville ja hyväksyttäväksi, jolloin linjailun paikkoja on.
Pyöräilyyn liittyen on tapahtumassa hyviä linjauksia. Tulevat pian ihan esityslistallekin.
Muuan poikkeamislupahakemuksen Sorilassa (Valontie 20), muutimme esittelystä poiketen hyväksytyksi – jos periaatteessa ihan oikeilla luvilla on jo kellariin uutta huonetta kaivettu, on rakennusprojektia ikävä alkaa tulkitsemaan (kiellettäväksi) uudisrakennukseksi kesken kaiken.
Keskustelua herätti myös Kaupin kampuksen kaavassa ollut suojelumääräys TAYSin B-rakennuksen osalta (se korkea talo, joka näkyy kaikkialle). En minäkään siihen erityisen ihastunut ole, mutta näen kyllä sen arvon maamerkkinä. Ja onhan meillä Tampereella pitkät perinteet siitä, että kun jokin rakennus ei enää käy käyttötarkoitukseensa, sairaalana kun tuota ei voi loputtomiin käyttää johtuen ahtaudesta, voidaan siihen tehdä toimistoja. Niitäkin tulevaisuuden Kaupissa riittää.