Let’s roll. Photo by Damian Gadal |
Kyse oli nimittäin jo melkoisen kauan valmistelussa olleesta Iso-Vilusen skeittipuistosta, jossa on panostettu myös suunnitteluun niin alan ammattilaisten kuin työpajoihin otettujen harrastajien voimin. Myös poliitikot, kuten edeltäjäni Juhana, ovat edistäneet tätä laajalla rintamalla ja tuskaisen kauan. Kaikki siis hyvin, ja päätös pöytään?
Ei aivan, sillä valmistelussa puiston hinta oli noussut: vuosisuunnitelmassa varatut 300 000 euroa eivät hankkeeseen riittäneet, vaan erikoistyöt (ja mm. erikoismiesten hyvä työtilanne, mikä ei ole omiaan antamaan alennusta) olivat nostaneet hinnan lähemmäksi 600 000 euroa. Tämä herätti sitten hieman närää lautakunnassa. En antanut omaa mieltäni asian kaihertaa lähinnä kahdesta syystä:
1) Lautakunnan investointiraamissa oli tilaa, kun eräs tälle vuodelle suunniteltu katuhanke siirtyy harmillisesti eteenpäin
2) Ei tuo nyt silti niin tuhottoman kallis ole, kun tätä vertaa vaikkapa viime kokouksessa kopauteltuihin Vuoreksen Isokuusen äärimmäisen korkeatasoisiinkatusuunnitelmiin. Alueen täyttymistä saadaan tovi odotella, mutta yksin katuja rakennetaan 3,5 miljoonalla. Jos joskus olisin odottanut säästöinnon heräämistä, niin viime kokouksessa.
Mutta eipä herättänyt, vaan skeittiparkin kustannusylitys nähtiin sitten tuomittavana. Pääsimme äänestämäänkin, ja äänin 7 (sdp+vihr+vas+kesk) vastaan 4 (kok + ps) Tampereen skeittaustoiminnan päähanke pääsee etenemään vielä tämän kesän aikana.
*) Tosin pelkästä nuorisosta puhuminenhan on hieman harhaanjohtavaa, ja ehkä alentuvaakin. Lajin harrastajien keski-ikähän on noussut tasaisesti. Ihan nettoveronmaksajillekin skeittiparkkia tehtiin.