Vaalien keskeisiä teemoja on Tampereen velkaantuminen ja suuret hankkeet (ratikka & Ranta-Tampella/Rantaväylän tunneli). Mielestäni on ihan rehellistä avata vähän ajatteluaan eri hankkeiden takana, ja oppia vastaväitteistä, jos sellaisia tulee.
Oikeastaan ajatukseni perustuvat kahteen seikkaan:
1) Tampere ei ole erityisen velkaantunut kunta
2) Se, että käyttötalouden menoja ei pystytä kattamaan tuloilla, ei saa johtaa siihen että tulevaisuuden tamperelaisilta viedään elämisen edellytyksiä pois. Käyttötaloudesta blogaan vielä erikseen.
Velkaantumisen osalta helpointa on tietenkin verrata Tamperetta muihin kohtuullisen samanlaisiin kuntiin.
Eräiden kaupunkien velkaantuminen asukasta kohti 1993-2010 |
Tämän jälkeen kannattaa miettiä, miten suuret hankkeet vaikuttavat velkaantumisasteeseen.
Ratikan osalta olen blogannut jo aiemmin. Lyhyenä kertauksena kannattaa ehkä kuitenkin huomioida seuraavat kustannukset:
- Kokonaiskustannukset ovat 180 miljoonaa euroa
- Valtio maksaisi kehyspäätöksen mukaan tuosta 54 miljoonaa euroa
- Investoinnin kestoajalta säästettäiin 87 miljoonaa euroa liikennöintikustannuksia, ja
- 21 miljoonaa euroa säästettäisiin kalusto- ja muita kustannuksia.
- Tällöin muuten katettavaksi (esim. kiinteistöjen arvonnousu myötä, joka on arvioitu 400 miljoonaksi euroksi) jäisi 40 miljoonaa euroa, jotka kerryttäisi yksittäisen kansalaisen velkataakkaa 180 euroa.
Ranta-Tampellan asuinalueen ja sen yhteyteen rakennettavan tunnelin osalta tilanne on periaatteessa yhtä selvä:
- Valtio osallistuu tunnelin kustannuksiin 33 %:lla (58 mEUR), ja
- Tonttimyynnistä suoraa arvioitu tulevan 30-40% kokonaiskustannuksista (50-70 mEUR).
- Kaupungin muuten maksettavaksi ja muilla tuloilla rahoitettavaksi jäisi 60 mEUR, joka kasvattaisi yksittäisen tamperelaisen velkataakkaa 250 euroa. Tämä osuus tulisi kattaa sitten tulevilla kiinteistöverotuotoilla ja lisääntyneiden asukkaiden verotuksella. Kun Ranta-Tampellaan, keskustan liepeille, muuttaa kaavaillut 3500 asukasta, ei se olisi edes kovin vaikeaa.
Etenkään Ranta-Tampellan rakentamisessa riskejä ei kannata kuitenkaan unohtaa: kustannukset eivät saa karata käsistä, vaan vastuut tulee rajata. Maanalainen rakentaminen on usein melko arvaamatonta, eikä tulevaa kaupunkisuunnittelua kannata tehdä liikenteen, vaan asumiseen tarkoitetun maankäytön ehdoilla. Tiukat sopimukset on kaikkien osapuolien etu, etenkin veronmaksajien.
Suurin riski kaikista: kasvaako Tampere?
Kaksi hanketta nostaisi tamperelaisten keskimääräiset velat ainakin lyhytaikaisesti jonnekin Helsingin tai Turun tasolle, ja noin puoleen Vantaan tasosta. Kannattaa kuitenkin huomata, että ikuista velkaahan tämä ei olisi, vaan veropohjan kasvaessa velka maksetaan pois.
Parasta olisi, mutta ei vain hankkeiden itsensä takia, että edellämainituista hankkeista tulisi kannattavampia kaupungin kasvaessa. On höhlää rakentaa infrastruktuuria tyhjään kaupunkiin, vaan asenteen tulee olla se, että Tampere pärjää tulevaisuudessakin. Hyvä kehitys ruokkia itseään ja saavuttaa myös niitä työpaikkoja, joita Suomessa syntyy vain kasvukeskuksiin: kaikkein kovinta osaamista vaativan it-alan, tutkimuksen ja palveluiden työpaikkoja.
Ne kun syntyvät leimallisesti todellisiin kaupunkeihin, ja tässä kaupunkirakentamisen kilpailussa jos jossakin Tampereen kannattaisi pysyä mukana. Esimerkiksi Porin kaltaisen taantuvan teollisuuskaupungin tie ei voi olla meidän tiemme.
PS. Vasemmisto ja Kokoomus
Keskustelussa on muuten sellainen jännä piire, että Kokoomus vaikuttaa ainakin lievästi kannattavan hankkeista velkataakkaa enemmän kasvattavaa Rantaväylää, sekä vähintään lievästi ratikkaa, kun taas esimerkiksi demarit suhtautuvat Kokoomusta nihkeämmin ratikkaan ja ainakin vaalien alla ehdottoman kielteisesti Rantaväylän tunneliin. Ainakin jos vaalikoneisiin on uskominen.
En halua huudella viereisiin pöytiin, mutta ainakin perinteiseen kansalliseen velkakeskusteluun verrattuna roolit ovat Tampereella kääntyneet oikeastaan päinvastaisiksi: oikeisto ei velkaa kauhistele, mutta vasemmisto kauhistelee. Miksi näin, sitä en tiedä.
EDIT: Päivitin ratikkakohtaan mukaan arvioidun kiinteistöjen arvonnousun, joka löytyy myös Tampereen ratikkahankkeen raportista.
3 thoughts to “Mitä ajatella Tampereen suurista hankkeista?”
Miksi rantaväylän kohdalla lasketaan maan arvon nousu tuotoksi, mutta ratikan osalta ei? Eikö se mahdollista lisärakentamista tai eikö sitä olla hyödyntämässä lisärakentamisella? Maailmallahan raideprojektit ovat yleensä myös kiinteistökehitysprojekteja.
Ja jos viittaat kiinteistövrolla maksamisella siihen, että veropohja kasvaa asutuksen lisääntyessä ja maan arvon noustessa, se kannattaa sanoa suoraan; nyt tuon voi lukea niinkin että kiinteistöveroa vaan nostetaan hankkeiden rahoittamiseksi.
Suunnittelupäällikkö Ari Vandellin mukaan liikenneviraston ohje on olla sisällyttämättä arvonnousuja laskelmiin. Miksi sitten tunnelilaskelmissa ne on sisällytetty? En tiedä varmaksi, mutta arvelen perustelun kuuluvat tyyliin ”erilainen hanke, joka mahdollistaa uuden kaupunginosan”. Ihankuin täydennysrakentaminen ratikkareitille ei loisi uutta asutusta ihan yhtälailla.
Otso: tuossa mun aiemmassa blogauksessa olen sen maininnut. Pitääkin korjata tuohon selvennys.
Comments are closed.