Netissä on herättänyt aika paljon huomiota Kirsi Louhelaisen fiksu blogaus siitä, miten HUS on tilaamassa 1,8 miljardin euron it-järjestelmän. Otso Kivekäs on näiden hankintojen periaatteista kirjoittanut jo aiemmin. Avoimet rajapinnat ja lähdekoodin omistus olisivat välttämätön, mutta ei riittävä, ehto onnistumiselle ja hallitummalle tulevaisuudelle.

Mitä poliitikko voi asialle (tuohtumisen ohella) tehdä?

Ensinnäkin kannattaa ottaa selvää, mitkä ovat vaikutukset omalle tontille. Tuo 1,8 miljardia euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana ei muuten ole mikään HUSin ja kumppaneiden projektin hinta, vaan koko maan tietojärjestelmähankkeelle arvioitu kustannus. Uusimaalaisten veronmaksajien kannalta hyvä uutinen on, että tämä asettaa Louhelaisen blogauksen hinta-arviot pari-kolme kertaa liian suuriksi. Raportissa HUSille ja ympäryskunnille kustannukseksi arvioidaan 500 miljoonaa euroa.

Koko maan kannalta tilanne on kuitenkin ongelmallinen: skaalahyötyjä yhtenäisemmäisemmistä järjestelmistä tarvittaisiin, ihan Pirkanmaallakin. Olen kuullut puheita 300 eri terveydenhuoltojärjestelmästä yksin Pirkanmaalla, mihin lukuun on varmaan laskettu mukaan kaikenlaista. Yhtenäisemmät järjestelmät edellyttävät yhteistyötä.

Vaan millaista? Jos selvityksen mukainen yhteistyö tarkoittaisi pirkanmaalaiselle (Tampereen dominoimalle) PSHP:lle lähinnä oman osansa nielemistä tuosta 1,8 miljardin euron karvapallosta, herättää se aika paljon kysymyksiä. Kuten sen, voisiko tietojärjestelmähankkeen tehdä jollain järjellisellä hinnalla, niin kaupunkiin saataisiin ehkä ratikkakin.

Arvioidut IT-uudistuksen kustannukset HUSissa ja koko Suomessa (lähde: http://www.sitra.fi/NR/rdonlyres/EC4CA5AD-634B-4F80-8ACC-6E70FFAEAFFF/0/Sirius_Potilastietoj%C3%A4rjestelm%C3%A4kartoitus_tiivistelm%C3%A4.pdf)

Raportin tiivistelmästäkin saa kuitenkin kuvan, että hankkeessa skaalahyöty näyttääkin muodostuvan lähinnä toimittajalle: yhden kilpailutuksen jälkeen yhteistyötä on helppo markkinoida myös muualle, jolloin perusjärjestelmän muutostöitä ja legacy-järjestelmien tiedostonsiirtoa voidaan viedä tuntityönä koko maahan. Jos Kivekkään maalailema toimittajan kuristusote (vendor lock-in) vielä toteutuu (ja miksei toteutuisi), on toimittajan tulevaisuus taattu vielä pidemmälle.

Jos fiksulta kuulostava ja edullisempi Viron malli halutaan saada aikaan, edellyttää se yhteistyötä ja nyt uhkaavia päätöksiä fiksumpaa toimintaa heti alussa. Kaikkien ei kannata tehdä järjestelmiä itse. Itse toivoisin, että HUSin (ja seudun kuntien) päättäjät pistäisivät asiassa jäitä hattuun, ja katsoisivat uusiksi koko selvityksen – ihan sen takia, että yhteistyöstä voitaisiin saada joskus voimaakin pelkästään lineaarisesti skaalautuvien kustannusten sijaan. HUSin päättäjillä onkin enemmän veroeuroja pelissä, kuin ennalta arvaisi.

PS. Avoimessa vihreässä taloudessa kirjoitamme Heikki Sairasen kanssa siitä, miten julkishallinnossa pitäisi saada aikaan enemmän kokeilupolitiikkaa. Tietojärjestelmähankkeisssa tämä tarkoittaisi kai lähinnä ”proof-of-concept”-ajattelun tuomista hankintakäytäntöihin. Hyvästä konseptista tosin ei ole hyötyä siinä vaiheessa, jos varsinaisessa toteutuksessa lähdetään toteuttamaan vähän kaikkea, mitä mieleen juolahtaa. Itse olen todellisessa elämässä katkaissut rahahanat yhdeltä tällaiselta perimältäni ”toteutetaan kaikki”-hankkeelta – huono puoli on tietenkin se, että käytössä olevan osan kanssa ollaan naimisissa vielä pari vuotta.

5 thoughts to “Miten HUSin ratkaisut heijastuvat Tampereelle?

  • Karri

    Mielenkiintoista olisi myös tietää minkälaiset oikeudet kukakin syntyvään tuotokseen saa? Onko bisnesmiehet laskeneet esim. että 500 miltsillä saavat kehitettyä järjestelmän (mikä muuten on sekin liikaa) ja sitten käyttöoikeuksista, muuntelusta yms. laskutetaan Kivekkään blogipostauksen tyylisesti?

    Voisitte muuten ottaa tätä vendorkähmintää kunnallisvaaleissa oikein kunnolla esille. Nythän fyffet näyttävät valuvan ylikansallisille konsulttitaloille, kun avoimilla rajapinnoilla voitaisiin hyödyntää kullakin seudulla myös paikallisia yrityksiä tai niiden yhteenliittymiä.

    Vastaa
  • Jaakko Stenhäll

    Karri: kuten olen joskus aiemminkin pauhannut, niin nuo on saatava pormestariohjelmaan, jos ne otetaan vakavasti. Sitä ajatellen kunnallisvaaliohjelmassa mainitaan mm:

    – Kun tehdään tietotekniikan hankintoja, varmistetaan, ettei lukkiuduta yhden toimittajan tarjoamiin palveluihin. Hankittavissa ohjelmistoissa on käytettävä mahdollisimman paljon avoimia rajapintoja. Kaupungin tulee olla myös vapaan lähdekoodin edelläkävijä. Tietojärjestelmissä on myös pyrittävä laajempaan yhteistyöhön muiden kuntien kanssa.

    Mut asian promoaminen on sitten erikseen vielä osin edessä. 🙂

    Vastaa
  • Pauli Borodulin

    Kopioinpa tänne hiukan jatkojalostetut kommenttini, jotka pikaisesti kirjoitin Facebookissa tuttavani seinäkirjoitukseen.

    Asiaa arvioidessa kannattaa huomioida, että arvio 1,2-1,8 miljardia sisältää myös terveydenhuollon toimijoiden sisäiset kustannukset. Selvityksessä koko summasta n. 40 % on arvioitu olevan sisäistä työtä, eli koulutusta, datan harmonisointia, ym. Lisenssikustannukset ovat summasta n. 15 %. Näiden ulkopuolelle jäävään 45 %:iin olisi mielenkiintoista pureutua, että mistä kaikesta se koostuu. Kyseessä on kuitenkin n. 550-800 miljoonan potti. Paremman tiedon puutteessa kuvittelen sen kuluvan pääosin järjestelmän kustomoimiseen Suomessa käytettäväksi ja joihinkin muihin pienempiin kohteisiin (laitteistot, koulutukset, dokumentointi, ym.).

    Lueskelin pikaisesti Epicistä Wikipediasta ja kiinnitin huomioni erityisesti tähän: ”Epic offers an integrated suite of health care software centered on a MUMPS database.” Tuo MUMPS on linkki toiseen artikkeliin, jossa kerrotaan, että MUMPS ”[…] is a programming language created in the late 1960s, originally for use in the healthcare industry. It was designed for the production of multi-user database-driven applications. It predates C and most other popular languages in current usage, and has very different syntax and terminology.” Kuulostaa yhtä hyvältä kuin firman nimi, eli todella eeppiseltä. Voiko tiukempaa vendor lock-iniä olla.

    Jo pelkästään edellä esitetyn valossa tulee mieleen, että teettäisikö tuolla (otaksumallani) kustomointiin käytettävällä summalla jo kokonaan uuden tietojärjestelmän, joka tehtäisiin suoraan Suomen tarpeiden pohjalta. Projekti koostuu monista pienemmistä osista, jotka olisi teknistä mahdollista toteuttaa pienempinä osakokonaisuuksina, jotka integroituvat sitten yhteen laajemmaksi tietojärjestelmäksi avointen rajapintojen ja tietomallien avulla. Tällaista mallia Suomessa on koeteltu vielä harmillisen vähän, sillä itse uskoisin sen olevan parempi tie kuin megakokoisten monoliittisten järjestelmien toteuttaminen jättiprojekteina.

    Vastaa
    • Jaakko Stenhäll

      Näinhän se on. Täytyy sanoa, että tuolla Helsingin terveyslautakunnalla on varmaan kauden tärkein kokous edessään – kuinkahan paljon siellä on edustajina it-alan ihmisiä?

      Vastaa
  • sytem

    lisää tarinaa MUMPS:sta: http://thedailywtf.com/Articles/A_Case_of_the_MUMPS.aspx

    Vastaa

Leave a comment to Jaakko Stenhäll Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *