Harmi, kun Helsingin sanomat (tai Aamulehti, sen puoleen) ei julkaise mielipidekirjoituksiaan verkossa. Vastasin joka tapauksessa HS:n mielipidepalstalla olleeseen Matti Vanhasen kirjoitukseen. Vanhasen ajatuskulku meni suunnilleen näin:

– Kehysriihessä ajatellut korotukset yli miljoonan euron perintöveroon on torjuttava.
– Tämä siksi, koska sukupolvenvaihdoksen tapahtuessa vastaanottava osapuoli on usein ihan tavallinen asuntovelkainen ja normaalituloinen perhe (jos siis unohdetaan tuo miljoonan euron perintö, ja miksei unohdettaisi).
– Jos huojennuksia ei tule, on aivan pakko jakaa tavallista suuremmat osingot, joilla kuitataan sitten perintöverot, mikä leikkaa investointeja (jolloin lopulta verottaja aiheuttaa työttömyyden ja yritysten näivettymisen, ymmärrättehän?)
– Toinen uhka on tietenkin se, että ulkomaiset ketjut ja pääomasijoittajat ostavat sitten näitä suomalaisia yrityksiä (mikä on tietenkin rutto ja kolera verrattuna suomalaiseen omistamiseen, joka on hyvää ja kaunista).

No, näin sitten vastasin:

Sukupolvenvaihdoksia voi verottaa

Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen vastusti
mielipidekirjoituksessaan (HS 19.3.) kaavailuja perintöverotuksen
kiristämiseen. Kirjoituksen kärkiteemana on huoli suomalaisten
yritysten investointimahdollisuuksista, joita perheyritysten taseita
uhkaava verottaja olisi leikkaamassa.

Kirjoitus ohittaa suurelta osin Vanhasen pääministerikaudella tehdyt
selvitykset verotuksesta. Esimerkiksi verotuksen kehittämisen
työryhmän loppuraportissa kuvataan yritysten sukupolvenvaihtoon
liittyvän paljon verosuunnittelua. Samalla sukupolvenvaihdosten
huojennukset kohtelevat erilaisia perinnönsaajia eri tavoin:
perinnöksi siirtyvä yritysvarallisuudesta olisi aivan yhtä reilua
maksaa verot kuin vaikkapa lapsuudenkodista.

Sukupolvenvaihdosten tasapuolinen verotus olisi myös tehokkaampaa:
Yhdysvalloissa ja Britanniassa on tutkittu, että lasten perimät
yritykset menestyvät heikommin kuin ulkopuolisille myydyt yritykset.
Selityskin on osin luonnollinen: rahaa on helpompi periä kuin
yrittäjälahjoja. Kun ulkopuolinen taho ostaa yrityksen, samalla
varmistutaan siitä että yritys on elinkelpoinen myös ilman verotukea.

Yritysten verotuksessa onkin syytä suosia vapaata taloutta pienen
eturyhmän sijaan. Suomen yrittäjien tutkimuksen mukaan neljä
viidesosaa yrityksistä siirtyy ulkopuolisille. Tällöin on vaikea nähdä
hyötyä verotuesta, joka kohdistuu vain pieneen osaan kaikista
yritysten siirtymistä. Kevennetystä verotuksesta nauttivan erityisen
perheyrittäjäluokan luomiseen ei näin ollen ole perusteita.

PS. Tässä mulla on myös ihan oma lehmä ojassa. Näin pienen firman pienenä omistajana ei jotenkin jaksaisi sitä, että toisia omistajia kohdellaan jotenkin hellemmin.