Aamulehti julkaisi allaolevan mielipidekirjoituksen 28.9.2011 otsikolla ”Palvelusetelillä asumaan Viroon”. Sellainen alkoi itseäni mietityttää tekstin lähettämisen jälkeen, että kai tuo laskennallinen kustannus on vieläkin 93 euroa, Tampereen sivuilta kun ei tuota löytynyt. Sitran sivujen lyhyestä artikkelista tuon sitten bongasin.
Tampere on hyödyntänyt jo yli vuoden palveluseteliä ikäihmisten
tehostetussa palveluasumisessa, jolla vastataan vanhuspalveluiden
lisääntyneeseen kysyntään. Palvelusetelin kautta annetaan ihmisille
mahdollisuus valita omien tarpeidensa mukaan itselleen palveluita ja
avataan markkinoita uusille toimijoille. Kaupunki on myös tuottanut
mallikelpoisesti informaatiota palvelua tarjoavista yrittäjistä, joka
tekee palveluiden valinnasta helppoa.
Ilmeiseksi ongelmaksi muodostuu kuitenkin on kaupungin asettama
laskennallinen kustannus (tällä hetkellä 93 euroa vuorokaudessa) joka
käytännössä rajaa kaikkein köyhimpien vanhusten valinnat hyvin
pieneen. Alimmalla normihinnalla saatavaa palvelua tarjoaa vain yksi
yrittäjä, jolloin köyhimpien vanhusten valinnanvapaus ei ole
käytännössä laajentunut. Muutaman satasen enemmän peliin laittavalla
ikäihmisellä valinnanvaraa onkin jo huomattavasti enemmän.
Kaupungin virkamiesten tulisikin käyttää asiassa luovuutta – tuttujen
lähiseutujen palvelutarjoajien ohella kaupunki voisi etsiä yrityksiä
vaikkapa Virosta tai muissa halvemman kustannustason maista. On kaikki
syyt olettaa, että vanhempien ikäluokkien matkailuun erikoistuneet
alueet voisivat kehittää myös pysyvämpääa palveluasumista.
Veronmaksajille ja paikalliselle taloudelle kustannukset jäisivät
korkeintaan vanhalle tasolle – ja samalla vähävaraisetkin ikäihmiset
voisivat nostaa elintasoaan edullisemmassa ympäristössä.
Kansainvälisestä kilpailu antaisi myös paikallisille
palveluntuottajille kannustimen kehittää toimintaansa ja tarjota
vaihtoehtoja halvemmissakin hintaluokissa.
Terveyspalveluja tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän, ja
ihmisten kysyntä palveluille tulee olemaan aina suurempi kuin mitä
yhteiskunta voi kaikille kustantaa tai varsinkaan tuottaa. Ikäihmisten
tarvitsemien palveluiden määrä tulee joka tapauksessa kasvamaan, ja
uusien markkinoiden tehokas hyödyntäminen tulee olemaan kehityksessä
olennaista.