EDIT: Kokonaan ennen kyselyn ruotimista voisi tietenkin miettiä, kuinka mielekästä ylipäätään on kysyä kymmenen hyvinkin yksityiskohtaisen väitteen avulla mistä säästetään? Ja tämän jälkeen vielä ohjata keskustelua sitten näiden väitteiden juurille, kuten vaikka lapsilisien porrastamiseen tänään YLE:n tv-uutisilla. Jos poliitikoilta halutaan vakavaa talouskeskustelua, ei sitä kannata näpelöidä populismiksi yksinkertaistavilla kyselytutkimuksilla.

YLE uutisoi eilen näyttävästi, kuinka kansa olisi taipumassa menoleikkauksiin. Jo itse tutkimuksen kysymyksenasettelu tuo mieleen Uschanovin kaalihuijauksen syvimmät pohdinnat, mutta päätän olla takertumatta tällä kertaa asiaan. Itse tutkimusmateriaalista kun löytyy joitakin mielenkiintoisia tuloksia, vaikkakaan sitä ei kritiikittä* voikaan ottaa vastaan.

Työurat

En itse muista törmänneeni oikein mihinkään kyselyyn, jossa asiaa olisi nimenomaisesti kansalta näinkään syvääluotaavasti kyselty. Matti Vanhasen keväthanki-ilmestyksen jälkeen taisi tulla kysely, jossa asiaa kysyttiin tyylillä ”onko tämä hyvä vai huono idea” aika arvattavin vastauksin.

Ylen kyselyssä hauskinta mielenkiintoisena tuloksena näyttäytyy nuorten (15-24 v.) positiivinen suhtautuminen opiskeluaikojen lyhentämiseen keinona työurien pidentämisen, joka on merkitsevästi suurempi kuin muilla ikäluokilla. Tämä voi joko kertoa siitä, että nuorilla ihmisillä olisi oikeasti halua päästä opiskelemaan nykyistä aiemmin ja odotettavat tai koetut välivuodet väistäen, tai sitten työurien pidentämisviestin tärkeys on otettu muuten muuta väestöä paremmin vastaan. Veikkaan itse ensimmäistä, sillä erityisiä viitteitä jostain nuorten poikkeuksellisesta kansantaloudellisest valveutuneisuudesta ei ole näkynyt.

Eläkeläiset ovat toinen mielenkiintoinen ryhmä eläkekeskustelussa: työurien lyhentäminen niin alkupäästä kuin loppupäästä käy parhaiten nykyisille eläkeiläisille. Valinta lienee helpoin tehdä, kun sitä ei tarvitse itse mitenkään kustantaa.

Poikkeuksellisen vahvaa vastustusta eläkeiän nosto muuten kohtaa työntekijöiden parissa. Osaltaan tämä saattaa heijastella taannoisia tutkimuksia siitä, missä ammattiasemissa työnteko koetaan erityisen onnelliseksi tai onnettomaksi, vaikka suoraa johtopäätöstä ei voikaan tehdä.

Puolueista mielenkiintoisin yksittäinen tulos näkyy perussuomalaisten kannattajissa: he haluavat samalla poikkeuksellisen vahvasti lyhentää opiskeluaikoja työuran alkupäästä ja samalla vastustaa pontevasti eläkeiän nostamista. Johtopäätökset lienevät ilmeiset.

Menoleikkaukset

Menoleikkausten puoleta löytyy, vähemmän yllättävästi, koko tutkimuksen voimakkain eroavaisuus puolueiden väliltä. Siinä missä perussuomalaisten kannattajista 91 prosenttia kannattaa sosiaalitukien leikkaamista maahanmuuttajilta (mitä sillä nyt tarkoitetaankaan), on vihreistä samaan valmis 21 prosenttia. Kysymyksen epämääräinen muotoilu on antaa muuten aiheen mutuilu-vastaukselle parhaimmasta päästä.

Toinen mielenkiintoinen, uutisoimatta jäänyt yksityiskohta liittyy julkisen terveydenhuollon rahoittamiseen, joka kyselyssä tiivistyi aika yksioikoisesti siihen, pitäisikö kalleimpia hoitoja rajoittaa julkisessa terveydenhuollossa. Kalleimpia hoitojahan ovat esimerkiksi keskoslasten hengissäpitäminen ja palovammapotilaiden erikoishoito, mutta en usko että juuri nämä olivat vastaajien mielessä. Joka tapauksessa penseimmällä linjalla olivat hyvin yhtenäisellä profiililla keskustalaiset, perussuomalaiset ja kokoomuslaiset. Vihreät jäivät näiden väliin vasemmistopuolueiden vastustaessa asiaa pontevimmin. Kattavia johtopäätöksiä ei kannata tästä taaskaan vetää, mutta jonkun verran tuo kertoo ehkä asenteista universaalin terveydenhuollon hyväksyttävyydestä. Kaiken kaikkiaa on kummallista, että tuota on edes yritetty lähteä yhteen kysymykseen tunkemaan.

*) Se kritiikki: Otetaan hypoteesiksi Matti Meikäläisen elämä ja maailmankuva. Matti maksaa veronsa, käy töissä, on eläkkeellä tai opiskelee. Matti haluaa että rahaa jäisi vähän enemmän käteen. Kuinka todennäköistä onkaan, että tällöin on helpompi suoralta kädeltä tuoda mieleensä kyselytilanteessa joku ärsyttävä tuhlauskohde kuin mitään muuta?

Kohteet tietenkin vaihtelevat ihan elämänkokemuksen mukaan, mitä pidetään silmittömänä tuhlauksena: onko se tupakoitsijan keuhkosyövän hoitaminen, pakolaiskeskus, uusi uimahalli vaiko meikäläisessä katsannossa inhotut maatalouden markkinointiohjelmat tai maaseutuvaruskunnat. Raha on joka tapauksessa helpompi nähdä abstraktien virtojen sijaan ärsyttävinä käsissäpideltävinä kohteina, jotka vieläpä satttuvat silmiin joka päiväisessä elämässä. Tai vielä pahempaa, kangastelevat uhkakuvina joka muuttaa kaiken hyvän ja kauniin mihin tottunut (vrt. Tampereen raitiotiehanke).

2 thoughts to “Kuinka talous tasapainoon, YLE:n kansankysely

Leave a comment to Simo Tuppurainen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *