Yhdyskuntalautakunta 30.9.: Nurmi-Sorila, Kaupin kampus ja robottiautot

Ajankohtaiset asiat

Ajankohtaisissa asioissa mm. pyöräilyn lähiaikojen suunnitelmista. Minullahan on edelleen kaksi tavoitetta, joista määrärahoihin liittyvä ”pienten haittojen korjausraha” etenee jo ihan hyvin. Toisena on saada liikenneviraston suunnitteluohje käytäntöön siten, että tulevissa katusuunnitelmissa voidaan keskittyä olennaisempiin vääntöihin teknisten ratkaisujen sijasta.

Aloite robottiautojen kokeilukäytöstä Tampereella

Kirjoittelin tähän vihreän valtuustoryhmän aloitteeseen aikoinaan pohjan, ja julkisuuttahan saatiin ihan Taloussanomia myöten. Ilahduttavasti myös virkamiesten päätöesitys on positiivinen:

    …jatkotoimenpiteenä selvitetään vaatimus robottiautojen kokeilualueesta, lupaprosessista ja hakukäytännöistä ja tehdään tarvittavat hakemukset kokeilualueen saamiseksi Tampereelle.

Kyllä se tästä.

Kalevan Prisma, kaavan hyväksyminen

Tulee nyt hyväksyttäväksi. Oikeastaan vain pari huomiota:

  • On vaikea nähdä tarvetta uuden liittymän varaukselle, joka ulottuisi Hervannan valtaväylän yli Hakametsän puolelle. Tämä tosin realisoituu, jos niin käy, vasta 2030-luvulla
  • Kaupan sisäänkäyntiin edellytetään korkeatasoista kaupunkikuvallista ratkaisua (paikallehan on ajateltu ihan kivaa aukiota, joka palvelee muun muassa joukkoliikenteen solmukohtana). Tämä on ihan mielenkiintoinen seurattava, kun katsoo miten nykyisen Prisman sisäänkäynnit on tehty.
  • Pyöräparkkeja jne. on vähän parannettu viime vaiheeseen verrattuna, samoin kuin tontin sisäisiä liikennejärjestelyjä.

Kaupin kampus, asemakaavan hyväksyminen

Tämähän on siis aivan mammuttimainen projekti: tulevaisuudessa alueella on 35 000 työpaikkaa, ja nyt kaavassa aluetehokkuus nousee 0,54:stä 1,20:een. Jos siis kuvittelette nyt TAYSin aluetta, voitte kuvitella siihen hieman yli kaksi kertaa enemmän rakennuksia. Samalla on kyllä sanottava, että kaavassa on tehty ihan hyvää työtä: alue jäsentyy nykyistä paremmin kun muun muassa katuhierarkia tehdään uudelta pohjalta.

Liikenteeseen toki liittyy suurimmat haasteetkin: on vaikea kuvitella, että työ- ja opiskelumatkat voivat edes pääasiassa nojautua henkilöautoihin, kun yksin liittymät eivät helposti tule liikennettä vetämään. Ratikka tarvitaan tännekin ensi vaiheessaan (mielellään saisi muuten mennä hieman TAYSin ohi liityntäpysäköintialueelle), ja samalla myöhemmissä katusuunnitelmissa pitää olla tarkkana pyöräilyn pääväylien osalta.

Nurmi-Sorila, osayleiskaavaehdotus

Kaavan valmistelu kuuluu pormestariohjelmaan, ja siltä pohjalta edetään. Jos ei kuuluisi, unohtaisin koko jutun: 13 000 asukasta, ja kustannusarvio 250 miljoonaa euroa. Saman verran kuin ratikalla muuten. Tämä on oikeastaan aika paljon, jos tätä vertaa vaikkapa Tammelaan, jossa saman ihmismäärän asuttaminen maksaisi arviolta 80-90 miljoonaa euroa.

Nurmi-Sorilan investointeihin liittyy myös rakenteellinen ongelma: jotta alueelle saataisiin esimerkiksi tolkullinen joukkoliikenne ja palvelut, tarvitaan alueelle tuo 2000 kerrostaloasuntoa. Koska on kuitenkin jokseenkin epätodennäköistä, että kerrostalot lähtisivät ensimmäiseksi (tai ylipäätään) rakentumaan, nousevat kustannukset asukasta kohti vielä hurjemmiksi.

Nurmi-Sorila. Mainitut kerrostalot tulisivat kaava-alueen alalaitaan.

En ole ihan varma, mitä asiassa kannattaisi tehdä – koska kaava menee vielä nähtäville, ehkäpä vain yritän tuoda tätä näkökulmaa esin. Rahastahan tässä viime kädessä on kysymys, yhdyskuntarakenteen kannalta 1600 omakotitaloa on toki iso, mutta ei ratkaiseva, juttu.

Hyvänä puolena asiassa on toki se, että toteutuminen on ehkä lopulta epätodennäköistä 2020-luvullakin: Vuores rakentuu varsin hitaasti ja samaan aikaan tapahtuu murros elämäntavoissa kohti kaupunkiasumista. Voi siis olla, että koko alue lipuu ”meinattiin tehdä”-osioon jo ensi valtuustokaudella.

Yksityisteiden valaistuksen omistusten ja ylläpidon siirto tienpitäjälle

Nythän tilanteena on ollut, että yksityisteiden hoitokunnat Teiskossa ja muualla ovat ylläpitäneet tietä, mutta kaupunki valaistusta. Tämähän paitsi aiheuttaa kustannuksia, on myös yhdenvertaisuuskysymys eri yksityisteiden suhteen – kaupunki on parantanut toisten laatutasoa, ja toisten taas ei. Säästökohteena ja periaatteena tämä on kyllä mielestäni aika ilmeinen.

Ydinkeskustan katutilaohje

Pääasiassa vaikuttaa hyvältä. Lausuntoihin liittyen Hhvenen ihmettelen, miten paljon kauppakamarin lausunnossa keskitytään autoiluun ja pysäköintiin, kun kyseessä on kuitenkin aivan ydinkeskustan katujen ilme ja toiminnallisuus.

Itse asiaan liittyen katutilan materiaaleilla on kuitenkin parikin olennaista pointtia: etenkin se luo kadulle monilta osiltaan tunnelman ja esteettisen ympäristön ja toiseksi auttaa kulkijaa menemään omalle alueelleen. Liikennemerkkejä ei tule kaupungissa aina katsottua, mutta kävelyväylän voi erottaa pyörä- tai autotiestä ihan materiaaleillakin.

Ja niin, Hämeenkadun pintamateriaalia aletaan selvittää. Linja-autonkuljettajien selät kiittävät.

Lopuksi

Esityslistalla oli 1200 sivua. Tällainen tolkullinen listan läpikäynti vei reilut kuusi tuntia. Sitä saa mitä tilaa. Mutta jos kävisi niin, että joskus joku luottamushenkilö ei jaksaisikaan esityslistaan perehtyä, olisi käsissäme melkoinen demokratiaongelma.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail
Uncategorized.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *