Yhdyskuntalautakunnan lista 17.11.

Yhdyskuntalautakunta kokoontuu jälleen tiistaina. Kenties edellisen kokouksen perumisen takia asioita onkin nyt 1369 sivun edestä käsiteltävänä. Demokraattisen päätöksenteon kannalta pidän asiaa hivenen huonosti hoidettuna: kokouksia maailmaan mahtuisi enemmänkin, jotta asiat voidaan käsitellä rauhassa.

 

Tammelan stadion, kaavan asettaminen nähtäville

Tämä on ollut pariinkiin otteeseen jo kaupunkikuvatoimikunnassa, enkä löydä asiasta edelleenkäään moitittavaa. Pienenä puutteena on mielestäni alhainen pyöräpaikkamitoitus (0,05 pyöräpaikkaa / stadionin istumapaikka), jos tarkoitus on että alueelle saavutaan lähinnä kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Parkkipaikkamitoitus (350 pysäköintipaikkaa) on mielestäni vaateena aika korkea, josta aionkin antaa palautetta – jos rakennuttaja saisi sitä kautta kuluja pienemmäksi, aina parempi.

Lähinaapuruston taloyhtiöt ovat lähettäneet vastustavia lausuntoja, muut asukasaktiivit lähinnä positiivisia. Tämä luo varmasti oman värinsä keskusteluun.

 

Tuomiokirkonkadun muuttaminen kävelypainotteiseksi kaduksi, Verkatehtaankatu-Suvantokatu, kaavan asettaminen nähtäville

Projekti jatkuu nyt hieman etelämpänä. Kaavamuutos ei asiassa ole niin olennainen kuin katusuunnitelma, mutta siitä huolimatta hyvä nähdä että hanke herättää lähinnä positiivisia mielikuvia ympäristön toimijoissa.

 

Hämeenkatu 14a, kaavan asettaminen nähtäville

Koskipuiston Rosson laajentuminen katualueelle. Kuvasta toivottavasti ymmärtää, mistä on kysymys, mutta kaiken kaikkiaan kannatettava hanke – jonkinlainen delipuoti tms. ratikkapysäkin lähettyville olisi ihan paikallaan. Pitää kuitenkin jo kaavavaiheessa varmistaa, että kansallismaisemaan ei tule mitään kovin rumaa tönöä. Hämpin parkin sisäänkäynti Suomen pankin aukiolla on karuhko esimerkki.

 

Koskipuiston Rosson uudistaminen. Kuva: Aihio-arkkitehdit

Koskipuiston Rosson uudistaminen. Kuva: Aihio-arkkitehdit

 

Aleksanterikatu 20a:n täydennysrakentaminen, asemakaavaehdotus nähtäville

Nykyisin vajaakäytöllä oleva korttelinkulma saa täydennystä enimmillään 8,5-kerroksisesta talosta. Ei valittamista, ja pysäköintinormikin on tulevan politiikan (150 m2/ap) mukainen. Siitä olisi pidettävä kiinni, että sisäpiha tehdään todellisuudessakin asukkaiden virkistäytymistä varten. Sivuhuomiona on sanottava, että Stockmannin ympäristössä on jo ollut, ja tulee näemmä tulevinakin vuosina olemaan aika paljon täydennysrakentamista, mikä osin siirtää keskustan painopistettä entisestään.

Kyttälänkatu_aleksanterinkatu

 

Kissanmaa, asemakaavan tarkistamistaminen, ympäristön säilyttäminen, asettaminen nähtäville

Koskee lähinnä Kissanmaan omakotitaloaluetta. Perinteinen suojelukaava siinä mielessä, että asukkaat haluavat lisärakennusoikeutta itselleen, mutta vastustavat samalla maltillisia täydennysrakennussuunitelmia kaavan alueella. Itseäni hieman jopa kaihertaa pientaloalueen suojelu noin keskeisellä paikalla täydentyvää kaupunkirakennetta, mutta parempaakaan ehdotelmaa ei nyt ole – ja omalla tavallaan alue luo tietenkin kerrostumaa kaupunkiin.

 

Poikkeamishakemukset ja suunnittelutarvehakemukset

Mielenkiintoisia pieniä projekteja: Peltolammillekin halutaan täydennysrakentamista ja joustoa vanhasta parkkinormista. Samoin pieniä käyttötarkoitusten muutoksia niin Pispalassa (rakennuskulttuurikeskusta varten) kuin Varalassakin (asuinrakentamista varten).

Toritunkatu 11:n suunnittelutarvehakemusta on mielestäni kohdeltu hieman kovakätisesti kun rapistuneen talon tilalle ei anneta lupaa rakentaa uutta, paremmat perusteet olisivat paikallaan.

 

Keskustan strateginen osayleiskaava, hyväksyminen

Itse asiassa koko kokouksen isoin asia, vaikka nyt hyväksyntävaiheessa meneekin suunnilleen nuijankopautuksella eteenpäin. Kirjoitan tästä varmaan erillisen blogauksen myöhemmin. Isoissa linjoissa ei valittamista, kun ”keskustaan” (kuvassa) ajatellaan 15 000 uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä, jolloin keskustan asukasluku olisi 55 000. Tuo on siis 1000 asukasta vuodessa, mikä on noin kolmasosa kaupungin kasvuluvuista.  Tietenkin kasvu vahvistaa itse itseään: mitä enemmän tehdään mahdollisuuksia rakentaa ja muuttaa hyville paikoille (ja hyvään kaupunkiin sinänsä), sitä enemmän kasvuakin tulee.

Kaikenlaiset maankäyttöön liittyvät kysymykset, kuten vaikkapa pysäköintipolitiikka, tietenkin vaikuttavat siihen miten hyvät aikeet toteutuvat.

Eräs poliittinen puoli kaavan hyväksymistä häiritsee: Näsinkallion (maanalainen) eritasoliittymä on kirjoitettu hieman turhan annettuna kaava-aineistoon – siitähän ei konsensusta suinkaan ole. Tätä emme voi oikein vihreissä hyväksyä, eikä linjaus ole sen paremmin kaupunginvaltuuston tunnelin yhteydessä hyväksymien ponsien mukainen.

Osayleiskaavan alue ja maankäytön painopisteet

Osayleiskaavan alue ja maankäytön painopisteet

 

Hämeenkadun yleissuunnitelman hyväksyminen

Tästä suurempi poliittinen vääntö on käyty jo kaupunginhallituksessa (johon liittyen toki annoin taustatukea), joten olisi hyvä että samaa vääntöä ei tarvitsisi käydä enää lautakunnassa. Suunnitelma on kaikkiaan hyvä, mutta tinkaamisen varaa ei enää ole laisinkaan: liiallisilla läpiajomahdollisuuksilla voidaan pilata helposti kadun uusi ilme keskeisenä ratikka- ja kävelykatuna, jossa pyörät menevät omassa tilassaan.

Itse asiassa olennaisin asia yleissuunnitelmassa ratikan ohella onkin mielestäni pyöräkaistat, jolla konfliktitilanteet saadaan kadulla toivottavasti vähenemään. Samalla viihtyisyys paranee (entisestään).

Lausunnot asiaan liittyen olivat odotettavia: oikeastaan kaikki suhtautuvat asiaan positiivisesti yrittäjäjärjestöjä lukuunottamatta. Täytyy vain toivoa, että sielläkin joskus kelkka vielä kääntyy. Uudistuva Hämeenkatu ei ole liike-elämälle uhka, keskustaan pääsee autollakin, ja kaupungin tehtävä on tarjota markkinoille paikka jossa toimia ja jonne ihmiset pääsevät eri kulkumuodoilla mahdollisimman vaivattomasti. En nykysuunnitelmaa parempaa keinoa keksi, kun yksityisautoilu on vain kerta kaikkiaan tehoton tapa käyttää maanpäällistä tilaa – jopa Hämeenkadulla.

 

Eräiden Tampellan alueen katujen, aukion ja kevyen liikenteen väylän suunnitelmien hyväksyminen

Käytännössä hyväksytäään Ranta-Tampellan katuverkko. Näitä on esitelty aiemminkin, ja pidän suunnitelmia edelleenkin pääsääntöisesti hyvinä. 20 km/h nopeusrajoitus luo viihtyisän ja turvallisen ympäristön, samoin kuin erotellut pyöräily- ja kävelykaistat olennaisissa kohdissa. Yksityiskohtiin pitää toki kiinnittää huomiota, sekä pyöräilyn valtaväylän riittävään leveyteen. Nyt nimittäin on mahdollista luoda hyviä pyöräily-yhteyksiä erityisesti länteen tulevaisuudessa nouseville alueille.

 

Kuten aina, kommentteja otetaan vastaan.

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Uncategorized.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *