Vuosi valtuustokautta täynnä – 7 vihreää kohokohtaa

Valtuustokauden ensimmäinen vuosi tuli täyteen kesäkuun alussa. Listaan alle mielestäni 7 tärkeintä asiaa, joiden osalta Tampere on mennyt valtuustokauden ensimmäisenä vuonna eteenpäin. Tietenkin kautta ovat varjostaneet taloushuolet ja myös eräät valitettavat sotkut, mutta päälinja on selvä: Tampereella on erinomainen päätöksentekokyky, ja kyky panostaa tulevaisuuteen eri osa-alueilla. Kun väestönkasvu on yli 3500 asukasta vuodessa, tähän on kaikki syyt. Tästä voi kiittää koko pormestarikoalitiota, ainakin useimmista asioista.

 

1. Kestävä Tampere 2030 – kohti hiilineutraalia Tamperetta -linjausten hyväksyminen

Saimme neuvoteltua pormestariohjelmaan kunnianhimoisen ilmastotavoitteen siitä, että Tampere on hiilineutraali vuonna 2030. Tämän jälkeen olennaiseksi asiaksi muodostui tiekartta, jonka avulla tavoitteeseen päästään. Pienten takaiskujen jälkeen nämä linjaukset hyväksyttiin vihdoin kaupunginhallituksessa 28.5., samalla kun myös asiaan liittyvä kehitysohjelma. Tämähän kuulostaa byrokraattiselta tavalta lähestyä asiaa, mutta näiden päätösten kautta selkänoja kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan koko kaupunkikonsernissa on olemassa. Onpa tuloksiakin jo näkyvissä niin Sähkölaitoksen investoinneissa, kaavoituksessa kuin liikenteen investoinneissakin.

 

2. Historiallisen kovat panostukset kävelyyn ja pyöräilyyn

Kanjonin ratikka-, pyöräily ja kävelysilta nousee yhdistäen Hallilan ja Hervannan.

Tämä on oikeastaan raitiotien ansiota, kun katusuunnitelmien yhteydessä tehtyjä rinnakkaissuunnittelmia on nyt saatu toteutukseen – on kustannustehokasta jä järkevää, että sama linja jatkuu myös seuraavina vuosina. Jos itse pitäisi nimetä yksi huippukohde näistä, olisi se ehdottomasti tuleva Kanjoninsilta, joka yhdistää Hervannan ja Hallilan – niin ratikalle, pyöräilylle kuin kävelylle. Myös Sammonkadun pyörätiet ja muukin baana Hervantaan etenee.  Investointimäärät ja suunnitelmien laatutaso näillä reiteillä ovat kerrankin riittävät, jotta strategian tavoitteilla on mahdollisuus edes 2020-luvulla toteutua.

Samalla on toki harmin paikka, että muut panostukset kävelyyn ja pyöräilyyn ovat kärsineet perusinvestointibudjetissa. Tulevina vuosina pitäisikin miettiä keinoja, miten panostuksia saadaan myös muualle kuin nyt rakennettavan ratikkareitin varteen, kuten kaupungin läntisiin osiin.

 

3. Koulutuksen ja päivähoidon aseman turvaaminen taloutta tasapainotettaessa

Torjuntavoittoja on vaikea markkinoida, ja tässäkin taustalla oli laaja rintama, mutta aivan erinomaista oli että niin subjektiivnen päivähoito-oikeus, päivähoidon ryhmäkoot sekä peruskoulun ryhmäkoot saatiin turvattua talouden tasapainotuspakettia sorvatessa. Tämä on oikeastaan eräs niitä keskeisiä vetovoimatekijöitä, joita Tampereella on: laadukkaat julkiset palvelut lapsiperheille, joiden pitämisessä meillä on täysi työ.

 

4. Raitiotien jatkolinjauksesta päättäminen ja Hiedanrannan yleissuunnitelman hyväksyminen

Ratikka kulkemassa läpi tulevaisuuden Hiedanrannan

Syksyn suurimpiin vääntöihin kuuluivat raitiotien jatkolinjaukset Hiedanrannan kautta. Samalla varmistetaan, että tuleva Hiedanrannan kaupunginosa on mahdollista toteuttaa radikaalisti erilaisilla kulkumuoto-osuuksilla kuin muut Tampereen kaupunginosat. Tämä toki tarkoittaa vahtimista myös jatkossa: autoliikenteen suuntautumista alueelle tulee selvästi rajoittaa, samalla kun kestävän liikkumisen muotoihin panostetaan.

Raitiotien kehitysohjelman 2. vaihe saatiin myös käyntiin, ja keväällä päätettiin myös raidevarauksesta etelän suuntaan – eli ratikan jatkamista kohti Hatanpäätä ja Pirkkalaa.

 

5. Panostukset lasten ja nuorten mielenterveyteen – vaikeina aikoina

Rahallisesti niukkoina aikoina oli merkittävää, että osana talouden tasapainotuspakettia saatiin panostettua lasten ja nuorten mielenterveyteen lisäämällä psykologiresursseja eri oppilaitoksissa.

 

6. Uudet luonnonsuojelualueet Kintulampi ja Makkarajärvi-Viitastenperä

Luonnonsuojelualueet (suurempi Kintulampi ja pienempi Makkarajärvi) olivat oikeastaan vanhan luonnonsuojeluohjelman peruja, jotka tulivat nyt päätöksentekoon. Etenkin Makkarajärven osalta asiassa oli vähän vaiheilua, mutta lopulta asia ratkesi onnellisesti 28.5. kaupunginhallituksen kokouksessa. On  oletettavaa, että kun enemmistö valtuutetuista aikanaan allekirjoitti asiaan liittyen aloitteenkin, hyväksyy enemmistö alueen nytkin.

 

7. Uudet tilanvuokrausohjeet kaupungin omistamille tiloille

Eräänä toisen rintaman symbolisena tekona valtuusto hyväksyi myös kaupungin tilanvuokrauskäytännöt, joiden pohjalta kielleettiin tilojen vuokraaminen rasististen tai vaikkapa väkivaltaltaa suunnittelevien ryhmien tilaisuuksiin. Tässä valtuutettumme Jaakko Mustakallion aktiivisuus näkyi hyvin, ja lopulta koko valtuusto saatiin ajatuksen taakse. Kaiken kaikkiaan hyvä viesti kaupungilta, että syrjinnälle on nollatoleranssi.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail
Kaupunginhallitus, Tampere, valtuusto.

Keskustelu

  1. Monta konkreettista asiaa.
    ”Koulujen ryhmäkoko saatiin turvattua” – > Tämä turvattua on ongelmallinen termi, koska se ei kerro mitään ryhmäkoon sopivuudesta suhteessa pedagogiikkaan ja koulutuksen laatuun. – > Jatkossa voisi käyttää termiä sopiva ryhmäkoko, joka viittaa pedagogisesti katsoen sopivaan ja laadukkaan kasvatuksen ja oppimisen mahdollistavaan ryhmäkokoon. Ryhmäkoko on sopiva silloin, kun kuntapäättäjät ovat päättäneet koulutuksen resurssit sellaisiksi, että laadukasta kasvua ja oppimista on mahdollista aikaansaada. Vihreät on koulutuspuolue. – > Tätä sopivaa ryhmäkokoasiaa ja koulutuksen laatua (reunaehtoja koulutuksen laadulle) tulisi pitää pontevasti keskustelussa jatkuvallakin valtuustokaudella. Näin Vihreät ovat ymmärtääkseni tehneetkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *