Valintoja: Eritasoliittymä ydinkeskustaan vai ratikka Härmälän porteille?

ratikka_vai_etl_2

Kuvat: Tampereen kaupunki

 

Kaupunginhallituksen suunnittelukokous päättää maanantaina Näsinkallion eritasoliittymän jatkosuunnittelusta. Aiemmin hanketta on ajateltu edistettävän yhtä aikaa Kunkun parkin kanssa, mutta ilmeisesti hankkeen epävarmuus, vaalien läheisyys ja Rantaväylän tunnelin avaamiseen liittyvät väliaikaiset ruuhkat ovat saaneet aikataulun muuttumaan. Toisaalta kevättalven myötä vähäisetkin ruuhkat ovat poistuneet, joka saakin ihmettelemään kiirettä asiassa.

Kunkun parkin toteutumisen epävarmuus vie nimittäin eritasoliittymältä  keskeisen argumentin pois: jos eritasoliittymän kautta ohjattu liikenne edes suurimmilta osin ohjautuisi maanalaiseen pysäköintiin, ei katuverkko kuormittuisi. Jos eritasoliittymä halutaan toteuttaa joka tapauksessa, on varmana seurauksena katuverkon liikenteen lisääntyminen etenkin Hämeenpuistossa. Keskustan saavutettavuus autolla kenties parantuu, mutta lisääntynyt liikenne tuo mukanaan lisääntyneet haitat. En usko, että läntisen keskustan asukkaat asiaa arvostaisivat.

Jatkosuunnittelussa pitääkin selvittää ydinkeskustan eritasoliittymän hyödyt, haitat ja kustannukset – myös siltä pohjalta, että Kunkun parkki jääkin toteutumatta. Näiden kautta voidaan asiaa nimittäin ajatella toisinkin: kun eritasoliittymä nykyisessä muodossaan maksaisi noin 25 miljoonaa euroa, voidaan samalla vertailla, mitä muuta vastaavalla rahalla voisi saada.

 

Eritasoliittymä ydinkeskustaan, ratikka Härmälään tai baana Hervantaan?

Mieleen nouseekin kaksi olennaista kohdetta, joita kannattaisi aina eri hankkeiden yhteydessä vertailla: raitiotiejärjestelmän jatkaminen ja investoinnit vaikkapa pyöräilyyn ja kävelyyn. Ratikkaahan voitaisiin noin 30 miljoonalla eurolla jatkaa Hatanpään kautta Härmälän porteille asti – ainakin jos reitin pituutta vertaa ratikan toisen vaiheen 44 miljoonaan, jolla raitiotie ulottunee Pyynikintorilta Lentävänniemeen. Toinen olennainen vertailukohta on pyöräbaana Hervantaan, jonka kustannuksiksi voi arvioida noin kymmenen miljoonaa euroa – eli eritasoliittymän hinnalla baanan saisi vajaaseen kolmeen kertaan.

Raitiotien nykyjärjestelmään tehty sovite jatkoreitistä Härmälään.

Raitiotien nykyjärjestelmään tehty sovite jatkoreitistä Härmälään. Alkuperäinen kuva Tampereen kaupunki. Punainen lisäys omani.

Jos hyödyt ja kustannukset ovat Näsinkallion eritasoliittymän puolella, se kannattaa toteuttaa ilman muuta. Samalla kuitenkin kannattaa tehdä vertailua muiden jonossa olevien liikennehankkeiden hyödyistä ja kustannuksista, ja miettiä, olisiko rahat paremmassa käytössä niissä. Helsingissähän näin jo tehdään. Kun kaikki hankkeet asetetaan aina samalle viivalle hyödyissä ja kustannuksissa, vältytään myös autoilua tukevissa hankkeissa niiltä syytöksiltä, että hanke toteutettaisiin vain ideologisista syistä. Sellaisiin hankkeisiinhan meillä ei ole kaupungin investoinneissa millään varaa.

 

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Tampere.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *