Toimittajaloukun purkamisella paremmat markkinat tietoyhteiskuntaan

Kirjoitus on yhdeksäs osa vaaliohjelmasarjaani

Tietoyhteiskunnasta kirjoittaminen vihreissä on mukavampaa kuin monissa muissa puolueissa: osaajia on eri puolella maata. Mikäli pääsen osaksi vihreää eduskuntaryhmää, totisesti toivon ja uskon että siellä olisivat itseni lisäksi niin Uudemaan Jyrki Kasvi kuin Helsingin Otso Kivekäskin. Jos haluaa sivistää itselleen hyvät perustiedot tietoyhteiskunnan parantamisesta, kannattaa lukea Otson kirja. Itse lisään hänen kirjoituksiinsa tällä kertaa vain yhden näkökulman.

Toimiva tietoyhteiskunta kaipaa nimittäin toimivia markkinoita. Kun innovatiiviset yritykset, kuten nyt vaikkapa tänään tiedotteen laittaneet* Codento tai Vincit, kirjoittavat immateriaalioikeuksien julkisesta hallinnasta, ollaan siinä yritysten, markkinoiden kuin yhteiskunnankin asialla kahdessakin mielessä.

Ensimmäinen osa hyödystä syntyy säästyvistä veroeuroista, sillä tehtyjen ratkaisujen pitämien nasiakkaan käsissä pienentää mahdollisuutta toimittajaloukkuun*, kuten tiedotteessa (itse asiassa hyvin Otson kirjan tapaan) on todettu:

“Monet ohjelmistotarpeet ratkeavat valmisohjelmistojen hankinnalla. Räätälöityjä ratkaisuja tarvitaan silloin, kun kelvollisia valmisratkaisuja ei ole.

…Suomalaisen julkishallinnon rumimmat ja kalleimmat epäonnistumiset on tehty tilaamalla räätälöityjä järjestelmiä, joiden omistusoikeus on jätetty toimittajalle. Epäonnistuneen hankkeen lisätyöt ovat jopa kymmenkertaistaneet hankkeen lopullisen kustannuksen alkuperäiseen arvioon verrattuna.”

Toinen osa hyödystä liittyy markkinoiden toimintaan. Pääasiassa valmiiden tuotteiden hyödyntäminen ja toimittajaloukun parantaminen pienemmiksi hankinnoiksi parantavat markkinoiden toimintaa. Hankintojen palastelu antaa pienemmillekin yrityksille mahdollisuuksia päästä markkinoille. Kun kilpailu lisääntyy, joutuvat kaikki toimijat joko parantamaan toimintaansa tai häviämään markkinoilla.

Näin ollen jatkuvasti kehittyvän, palastellun ekosysteemin luominen antaa parempia kannustimia kehittää tuotteita. Suurissa ohjemistotaloissa työskentelevät ohjelmistokehittäjät ovat päteviä ihmisiä siinä missä muutkin. Välillä vain tuntuu, että he voisivat käyttää aikansa paremminkin, kuin tekemällä toimittajaloukun avulla lisäominaisuuksia asiakkaiden vanhoihin järjestelmiin. Kun järjestelmän omistus ja ekosysteemi ovat asiakkaallaan itsellään, voidaan markkinoilta hakea aina parhaita innovaatioita – ja samalla toimittajien paine näiden kehittämiseen kasvaa.

Parhaat yritykset, järjestelmiä hankkiva julkishallinto sekä suomalainen tietoyhteiskunta voittavat.

 

 

*) Toimittajaloukulla tarkoitetaan lyhyesti tilannetta, jossa tietty yritys hallitsee asiakkaan tietyn järjestelmän tai kaikkien järjestelmien kehitystä eri tavoin: asiakas on pakotettu ostamaan uudet ominaisuudet samalta toimittajalta, tai sitten koko kalliilla (asiakkaan) rahalla kehitetty järjestelmä on kokonaisuudessaan oikeuksien puolesta järjestelmätoimittajan hallinnassa.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail
eduskuntavaalit.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *