Havaitsin, etten nykyisin ole oikein minkään lautakunnan jäsen, joten säännöllistä raportointia mistään erityisestä toimielimestä ei ole oikein tehtävänä. Olen toki konsernijaostossa, ryhmyrikokouksissa ja toisinaan kaupunginhallituksessa, mutta ne ovat kaikki sellaisia paikkoja luonteeltaan, joista ei oikein voi raportoida. Olen kuitenkin ajatellut, että erilaisia mielenkiintoisia asioita tulee vastaan, joita on mahdollisuutta avatakin.

Valtuustoryhmä kokoustamassa syksyn aluksi

Tampereen strategia 2030

Kh:n kehittämiskokouksessa 21.8. käsitellään Tampereen strategialuonnosta, jonka pohjalta lautakunnat asiaa käsittelevät ja valtuusto sitten lokakuussa lokakuussa strategian hyväksynee. Vaikka kaupungin strategia kuulostaa kuivakalta paperilta, on se erityisesti Tampereella ollut mielestäni olennainen pidemmällä aikavälillä toimintaa ohjaavaa dokumentti – johon on samalla voinut poliittisesti nojata.

Tämä on tärkeä paperi, ja luonnoksessa on monta hyvää asiaa. Pari huomiota kuitenkin tekisin:

  • Hiilidioksidipäästöjen alentamiselle on asetettu tavoite -32 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2021. Jos aiomme pormestariohjelman mukaisesti olla hiilineutraali kaupunki v. 2030, on tavoitetta syytä tarkastella. Ennemmin asettaisin tavoitteeksi v. 2030 tähtäävän tiekartan mukaisen välitavoitteen, joka lienee varmaan ennemmin 40 % kuin 32 %.
  • Strategiassa asetetaan myös tavoitteet kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamiselle, joukkoliikenteen lisäksi. Tämä on erittäin hyvä, sillä vain erillisillä tavoitteilla pystytään myös jalankulun ja pyöräilyn tavoitteisiin vaikuttamaan.
  • Samoin strategiassa tavoite on kantakaupungin täydentämiselle, eli kestävälle kaupunkikehitykselle. Tämä, yhdistettynä hiilineutraliustavoitteeseen, antaa paljon eväitä Hiedanrannan 25 000 tulevan asukkaan kestävälle kaavoitukselle ja myös raitiotien jatkamiselle seuraaville linjoille.
  • Sosiaalisissa kysymyksissä tavoitteet eriarvoisuuden vähentämiselle ja koulutukseen panostamiselle ovat myös hyvät. Näissä tietenkin haasteena on löytää mittarit, joilla varmistetaan että vaikkapa haasteellisten alueiden koulut varmasti saavat lisärahoitusta. Tämä todellakin on strateginen kysymys, valinta, jolla on myös tutkitut perusteet.

Muutamilla strategian viilauksilla Tampereen on mahdollista jatkaa urbaania kehitystään hiiilineutraaliksi kaupungiksi 2020-luvulle tultaessa. Erinäisiä asioita on kuitenkin syytä terävöittää: merkittäviä vähennyksiä on tehtävä juuri nyt, sillä hiilibudjettimme, jonka voimme ilmakehään polttaa, on hyvin rajallinen. Toivottavasti asiasta löytyy konsensus, muuhun kun ei ole varaa.