Tampereen kasvusta – ja siitä mitä on tehtävä

Voimakkaan, mutta kenties heikentyvän väestökasvun Tampere

Tampere on kasvanut viime vuosina nopeasti, yli kolmen tuhannen uuden asukkaan vauhtia. Aivan viime aikojen tilastoja seuratessa saattaa olla, että tänä vuonna vauhti hieman hidastuu. Alkuvuoden tilastojen mukaan merkittävin kasvu suuntautuu edelleen Helsingin seudulle, jossa kasvua on suhteellisesti eniten Vantaalla ja Espoossa. Tampereen alkuvuoden kasvu on verrattain vaatimatonta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että Tampereen väestönkasvu tapahtuu erityisesti syksyisin, kun uudet opiskelijat muuttavat kirjansa Tampereelle – esimerkiksi Vantaalla tätä tapahtuu vähemmän. 

Tampereen ja pääkaupunkiseudun kuntien väestönkasvu alkuvuonna.
Tampereen ja pääkaupunkiseudun kaupunkien väestönkasvu kahtena viime vuonna. Syksyisin Tampereelle tulevat opiskelijat tasoittavat tilannetta.

Piidemmällä aikavälillä väestönkasvun hidastuminen lienee Tampereella kuitenkin todennäköistä. Miksi näin? Konsulttitoimisto MDI on hiljattain julkaissut väestöennusteen, jossa muistutetaan maakuntien muuttoliikkeen hiipuvan suunnilleen ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Nuorten ihmisten muuttoliikkeeseen perustuva väestönkasvu ei kaupunkiseuduilla oikein voi enää jatkua, kun maakunnista ei nuoria ihmisiä ole tulossa.

Samalla Tampere kilpailee nuorista ihmisistä ikään kuin kahteen kertaan: ensin opiskelijoina tai kotoa muuten pois muuttavina, jotka valitsevat ensimmäistä uutta kotikaupunkiaan. Toisen kerran kilpailemme heistä opintojen jälkeen, kun nuoret ihmiset asettuvat perheineen asumaan, joko työn perässä tai muuten. Kuten tilastotkin osoittavat, kilpailussa opiskelijoista olemme pärjänneet erinomaisesti. Kilpailussa valmistuneista hieman heikommin, mutta emme erityisen huonosti siinäkään – vaikka Helsingin seutu vetää monia, jää Tampereelle ihmisiä vielä valmistumisen jälkeenkin. Monista yliopistokaupungeista lähtevät työmarkkinoiden perässä suunnilleen kaikki valmistuneet.

Mitä pitäisi tehdä?

Lienee kuitenkin selvää, että Tampereelle tarvitaan lisää väkeä myös jatkossa: vain riittävän kokoinen kaupunki pystyy pitämään kiinni monenlaista osaamista tarvitsevista yrityksistä. Samaan aikaan vain riittävä väkimäärä pystyy ylläpitämään monipuolisia ravintoloita, kulttuuritarjontaa ja monia muita asioita joka tekevät kaupungista kivan kaikille heille, jotka ovat Tampereen valinneet asuinpaikakseen.

Samaan tiettyjen alojen osaajia tarvitaan aivan erityisesti: esimerkiksi it-alalla osaajista kilpaillaan niin ankarasti, että työvoimapula on ollut käsissä jo pidemmän aikaa niin Tampereella kuin muissakin kasvukeskuksissa. Kun ikäluokat vielä pienentyvät, on pula oikeastaan vain vaikeutumassa – koulutusjärjestelmä ei helposti tuottaa ainakaan nykyistä enempää osaajia. Osin vastaavaa työvoimapulaa on vaikkapa sosiaali- ja terveyspalveluissa, jossa Tampereen on muiden kasvukeskusten tavoin vaikea houkuttaa riittävää määrää työvoimaa.

Katse kotimaan jälkeen ulkomaille

Jos olen jostakin varma, niin siitä, että Tampereen tulee ottaa asukkaikseen kaikki mahdolliset ja muuttohalukkaat nuoret ihmiset. Jos osalla heistä on tullessaan vaikeuksia, kannattaa vaikeuksia yrittää ratkaista ja saada nuoresta ihmisestä osa yhteisöämme – vaikka se alkuun veisikin meiltä hieman rahaa. Nuoren ihmisen saaminen osaksi yhteisöä on hyväksi niin kaupungille kuin ennen kaikkea itselleen. Samalla kaupunkilainen palvelutalous tarvitsee ja tarjoaa työpaikkoja vähän joka lähtöön.

Lopuksi kannattaa kuitenkin palata vielä kotikutoiseen, suomalaiseen ongelmaamme: on ilmeistä että viimeistään seuraavan vuosikymmenen lopulla maakunnista ei enää väkeä ole tulossa. Näin ollen kaupungin elinvoima on kiinni paitsi luonnollisesta väestönkasvusta, myös maahanmuutosta.

Tähän liittyen Tampereella on paitsi vahvuuksia, myös parannettavaa. Vaikuttaa esimerkiksi kummalliselta, että vaikka yliopistossamme ja ammattikorkeakoulussamme on paljon kansainvälisiä opiskelijoita, vain harvat jäävät kaupunkiseudulle töihin valmistumisen jälkeen. Voisi ajatella, että tähän liittyen yhteistyössä ja asennemuutoksessa olisi vielä eri tahoilla tehtävää.

Ratikan, ja esimerkiksi uuden Hämeenkadun, myötä kaupungin yleinen mukavuus ja nautittavuus nousee eteenpäin ihan kansainvälisessäkin mittakaavassa. Minkäänlaiseen laakereilla lepäilyyn ei kuitenkaan ole varaa: Keski-Euroopassa moderni raitiotie ei ole mikään ihme, vaan Tampereen pitää pystyä erottautumaan vielä lisää. Vaikka esimerkiksi ravintolakulttuurimme kestää vertailun jo läntisen Euroopan kanssa varsin hyvin, olisi kulttuuripuolella vielä seuraavien askelten aika. Ehkäpä kulttuuripääkaupunkihankkeen myötä kykenemme nousemaan seuraavalle tasolla tässäkin – väheksymättä kaupungin rakkaita “manselaisia” juuria, eivät kaikki perinteemme ehkä muista kulttuuripiireistä tulevia juuri houkuta.

Viimeinen ajatus nousee ilmastonmuutoksen vastaisesta kamppailusta: Tampereen hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2030 mennessä on eurooppalaisessakin vertailussa kova tavoite. Toinen erottautumistekijä voisi muodostua ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Paahteiseen eteläisempään Eurooppaan verrattuna kahden järven Tampere voi houkutella osaajia vihreänä keitaana – kunhan panostamme merkittävissä määrin siihen, ettät kaupungissa on mukava olla myös helteisempinä aikoina. Jo yksin katupuut tekevät ihmeitä mikroilmastolle. Kaikki tämä vaatii panostuksia kaupunkivihreään, puistoihin ja kestävään kaupunkisuunnitteluun.

Lopuksi

Hyvänä puolena kaikessa voidaan pitää, että Tampereen tulevaisuus on monelta osin omissa käsissämme – mikäli vain pidämme silmät ja mielemme auki. Kivojen ja toimivien kaupunkien vetovoima ei tulevaisuudessa tule vähenemään, vaan kaikki maailmalta kantautuvat trendit antavat uskoa siihen, että etenkin nuoria ihmisiä houkuttaa jatkossakin urbaanit, viihtyisät ja liberaalit elinympäristöt. Tässä kisassa kannattaa ainakin yrittää olla mukana – investoiden, pitäen ääntä kaupungista ja luoden edellytyksiä hyvään elämään. Loppu on kiinni yksittäisten ihmisten valinnoista.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail
Uncategorized and tagged , .

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *