Naisia ja humanisteja yritysjohtoon

Kauppalehdessä kirjoittettiin EU-parlamentin päätöksestä saada naisia yritysjohtoon vaikka laeilla, mikäli kehitys ei muutu. Äkkiseltään naiset näyttävät todella aliedustetuilta: vain 10 prosenttia toimivasta johdosta on naisia.

Tämähän on lainsäädännöllisesti ja käytännöllisesti hankalampi asia kuin yhtiöiden hallituksen kiintiöt: niissä monipuolinen ja vaihteleva tausta on helpommin perusteltavissa konservatiivisemmallekin yhtiökokoukselle. Tämä taas helpottaa naisten tietä hallituksiin, operatiivisen yritysjohdon perinteisiltä aloilta valtaosa kun on miehiä joiden samankaltainen tausta estää usein aika tehokkaasti näkemään laatikon ulkopuolelle.

Tie yritysjohtoon sen sijaan kulkee usein aika suoraviivaista reittiä meritoitumisen ja verkostoitumisen kautta. Kun ylennykset eivät tulekaan minkään nimityskomitean kautta (kuten hallituksessa), vaan ylemmän portaan luottamuksen pohjalta, on ulkopuolisella ohjailulla säätäminen vaikeampaa. Ellei sitten aseteta kunnon rangaistuksia, joiden teho esimerkiksi yrityksen ylimmän johdon palkkaukseen suhteutettuna on aika kyseenalainen. Jos yritys on valmis maksamaan miljoonia ylimmälle toimivalle johdolle per pää, on joku miljoonan euron kertaluonteinen sakko aika pieni kuluerä.

Vaikka tämä onkin asioita, joihin politiikalla on vaikea vaikuttaa, toivoisin politiikoille malttia. Näkisin oikeastaan pari keskeistä reittiä miten tuota epätasapainoa voisi auttaa. Ensinnäkin kiintiöitä voisi olla hyvä asettaa myös alatasoille ylätasojen lisäksi: omaan tuotantotalouden koulutusohjelmaani olisi mahtunut naisia nykyisen 20-30 prosentin sijasta hyvinkin puolet, mutta mitään lisäpisteitä ei ollut sisäänpääsyssä jaossa. Samaan tapaan kauppatieteet markkinointia lukuunottamatta ovat aika miesvaltaisia.

Toinen keino on potentiaalisesti tehokkaampi, mutta suomalaisittain vaikeasti toteutettavissa: enemmän humanisteja yrityksiin teknokraattien oheen. En vain jaksa käsittää, miksi Suomessa vieläkin karsastetaan sitä, että humanisteja palkataan yrityksiin. Tässä ei ehkä tietenkään auta suomalainen metodi ottaa humanistien graduissa vielä jokin irtiotto todellisuudesta tutkimusmaailmaan, siitä riippumatta tuleeko maisterista tutkijaa vai ei. Kun lukee kansainvälisiä lehtiä, aika usein yritysjohtajien taustalta löytyy vaikkapa kielten tai kirjallisuuden tutkintoja. Mutta ei, alusta lähtien pitää olla KTM tai DI, jotka eivät nyt noin tittelinhankintamielessä ole kovin vaikeita statuksia saavuttaa.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail
Uncategorized.

Keskustelu

  1. Olisihan se tietysti ollut kivaa jos olisi ollut enemmän tyttöjä ympärillä opiskeluaikoina, mutta sukupuolikiintiöt ja kandidaattien suosiminen sen perusteella mitä haarojen välissä roikkuu tai ei roiku on perverssiä. Kyllä tässä tuta-keississä on enemmän kyse naispuolisten kiinnostuksen vähyydestä alaa kohtaan. Lukion ja pääsykokeiden opintomenestyksen pohjaltahan opiskelijat valitaan, ja tämän suhteen tytöt ovat etulyöntiasemassa käsittääkseni keskimäärin poikia paremman koulumenestyksensä ansiosta. Monissa muissa yliopistoissa sukupuolijakauma on aivan päinvastainen.
    Yksi keino vaikuttaa tähän on yrittää opinto-ohjauksessa kannustaa tyttöjä valitsemaan tekinen/kaupallinen ala ja toinen ruohonjuuritason kasvatuksella hälventää sukupuoliroolituksia ja barbit vastaan pikkuautot-vastakkainasettelua hiekkalaatikoilla. Sitä mukaa kun saadaan tekniset, kaupalliset yms. alat houkuttelevammaksi naisille, saadaan ennen pitkää välillisesti kasvatettua myös naisten osuutta johtotehtävissä. Yliopistoissa verkostoidutaan ja muodostetaan tulevaisuudensuunnitelmat, mikä vaikuttaa suoraan siihen millaisiin hommiin hakeudutaan ja päädytään tulevaisuudessa.
    Olen samaa mieltä, että suomalaisten yritysten taipumus sorsia humanisteja on sekä karhunpalvelus niille itselleen, että tätä vääristynyttä sukupuolijakaumaa merkittävästi ylläpitävä asia.
    Tasa-arvoa ei kuitenkaan luoda epätasa-arvolla (sukupuolikiintiöt).

    Johannes Peltola

  2. Niin, tässä nyt ollaan vähän positiivisen syrjinnän ja sen käytäntöjen ytimessä. Eli mitä hyväksytään, vai hyväksytäänkö lopulta mitään. En itsekään tiedä, tuottaisiko tuo valtaisaa ryntäystä naisten osalta tutalle, mutta ainakin vastaiset esimerkit ovat toimineet kovasti hyvin miesten puolelle sairaanhoitoalalla.

    Jos kuitenkin nähdään arvoksi asetetaan, että naisten asemaa tässä edistetään, mielemmin suosin tuota toimintaa pohjalla, suuressa joukossa ja valtion toimivallan alla olevissa organisaatioissa kuin uran loppupäässä osakkeenomistajien oikeuksiin kajoamalla.

    Itse kaipaisin asiasta myös vähän enemmän tutkimuksia, nykyisethän joka tapauksessa osoittavat että naiset johdossa parantavat tulosta. Suomalaiset pörssiyhtiöt ovat vain esimerkiksi niin pieni otos missä tahansa tapauksessa, että niiden kokemuksiin yksin on vaikea luottaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *