Kaupunginvaltuusto kokoontuu 2.10. päättämään mm. Tilakeskuksen yhtiöittämisestä ja Hatanpään sairaalan toimintojen siirrosta PSHP:lle. Pari ajatusta on tullut mieleen näiden osalta. Lista kaupungin sivuilla.
Tampereen kaupungin omistajaohjauksen periaatteet
Näissä ei ole itse asiassa mitään ihmeempiä omasta näkökulmastani, vastaavat nyt suunnilleen pormestariohjelman kirjauksia. Sekin tuossa on hyvää, että omistamista ei pidetä itsetarkoituksena, vaan kaupungin omistuksille on oltava toiminnallinen tai taloudellinen peruste. Esimerkiksi kilpailuilla markkinoilla julkiset omistukset ovat aina vähän ongelmallisia, samaan aikaan kun vaikkapa luonnollisia monopoleja (esim. kaukolämpöverkko) ei kannata antaa yksityisiin käsiin.
Hatanpään sairaalan ja Tampereen yliopistollisen sairaalaan toiminnallinen ja hallinnollinen yhdistyminen
Olen yrittänyt pitää asiaan terveen kriittisyyden, johtuen lähinnä niistä epäilyistä, että tuottavatko isot yksiköt lopulta parempaa lopputulosta terveydenhuollossa. Yhdistämisen myötä esimerkiksi palkat tulee harmonisoida ja tietojärjestelmät yhdistää, joiden toteuttaminen isojen organisaatioiden kanssa on aina haastavaa. Parhaimillaan jälkimmäisestä voi syntyä ainakin toiminnallisia säästöjä, mutta nämä asiat tulee tehdä taiten jotta kokonaistaloudellinen lopputulos on hyvä.
Päätösesitys sinänsä kannattaa tietenkin joka tapauksessa hyväksyä, jo yksin siksi että muuttunut terveydenhuoltolaki ei valmistelun perusteella jätä muuta mahdollisuutta, mikäli leikkaustoimintaa Hatanpäällä halutaan jatkaa (ja tietenkin halutaan, sillä 6100 leikkaussalitoimenpidettä ei noin vain siirretä). Sinällään tämä tulee olemaan PSHP:lle näytön paikka jo tulevaa soteakin varten, kun 1.1.2018 pitää potilastietojärjestelmien olla kunnossa ja toiminnan alkaa. Luottamushenkilönä luotan, että projekti ja järjestelyt on johdettu niin, että tämä tapahtuu ja yhdistymisen vaikutuksista tiedotetaan huolellisesti.
Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen yhtiöittäminen
Sinänsä eri toimintojen yhtiöittämisestä voi olla montaa mieltä, mutta tässä tapauksessa suunta on omasta mielestäni kohtuullisen selvä: kun Tilakeskuksen hallinnoima kiinteistövarallisuus on siirretty asumis- ja kiinteistölautakunnalle aiempaa tiukempaankin poliittiseen valvontaan, on tässä pitkälti kyse tilapalvelutoiminnan järjestämisestä. Se taas on luonteeltaan sellaista, mitä markkinoilla hoidetaan jatkuvasti, ja osakeyhtiönä samoja kaupungin osaavia työntekijöitä voidaan jatkossa käyttää seudullisessa (ja miksei maakunnallisessakin) toiminnassa.
Tähän liittyen yhteistuumin on neuvoteltu ja esimerkiksi kh:ssa valmisteltu asioita niin työntekijöiden edustuksesta yhtiön hallituksessa kuin myös tiedonsaannista yhtiöstä ulospäin. Näistä etenkin tiedonsaanti on ollut pitkäaikainen vihreä tavoite, joka konserniohjeen päivittämisen myötä tulee ulottumaan muihinkin yhtiöihin. On hyvä että yhteisymmärrys näyttää löytyvän tässäkin asiassa. Kaupungin omistuksessa olevien yhtiöiden, jotka toteuttavat liiketoiminnan ohella kaupungin tavoitteita, tulee olla yksityisiä yhtiöitä tiukemmassa demokraattisessa valvonnassakin.