Avointa IT:tä kannattaa ajaa

Kaupunginvaltuusto käsitteli eilen kahta suunnilleen samansisältöistä aloitetta kaupungin tietotekniikkaan liittyen: vihreät ja vasemmistoliitto halusivat kummatkin siirtyä kohti vapaiden ohjelmistojen käyttöä, ja esimerkiksi OpenOfficen (nyk. LibreOfficen) hyödyntämistä kaupungin laitteissa. Aloitteet eivät antaneet aihetta toimenpiteisiin.

Aloite vaikuttaakin poikkeuksellisen heikolta välineeltä IT-asioiden edistämiseen: vasemmiston aloite oli jätetty loppuvuodesta 2010 ja vihreiden aloite puolestaan keväällä 2011. Painopiste avoimuudessa it-alalla on noista ajoista jo siirtynyt vähän toisiin taisteluihin. Lisäksi todellinen poliittinen ohjaus on aloitteilla vaikeaa, sillä hankintalakinsa osaavat virkamiehet kykenevät varmasti kirjoittamaan perustelut, miksi juuri kyseiseen ohjelmistoon ovat aikoinaan päätyneet.

Itse aloitteiden sisällöstä ja LibreOfficen käytöstä voi olla montaa mieltä, mutta kaupungin käsittely olisi silti voinut olla vähemmän yliolkaista: viittaus Gartnerin kritisoituun raporttiin tuo esiin lähinnä sen, että vastaajat eivät ole jaksaneet paneutua monimutkaiseksi mainitsemaansa asiaan, tai edes siitä käytyyn keskusteluun. Opetuskäytössä vastaan ei tule myöskään tehokäyttäjien ongelmia: esitelmät ja tutkielmat voi koulussa tehdä ihan hyvin LibreOfficella, ja näyttävät esitykset vaikka ilmaisella Prezi-ohjelmistolla. Vastauksessa avoimen lähdekoodin käyttö mainitaan harvoin esimerkein, joista aika kuvaavan vähämerkityksellinen on kaupungin Pegasos-potilastietojärjestelmän ajaminen Linux-ympäristössä. Jee!

Avoimempi IT ja avoin data pormestariohjelmaan

Tietojärjestelmien ja IT:n merkitys on laajempi kuin pari OpenOfficesta tehtyä aloitetta, puhumattakaan niihin saaduista välttelevistä vastauksista. Koko konsernia palveleviin tietojärjestelmiin käytetään Tampereella vuosittain 4–5 miljoonaa euroa. Edellä mainitusta luvusta puuttuvat vielä terveydenhuollon erilliset tietojärjestelmät, jotka helposti tuovat kustannuksia saman verran lisää. Mainintoja hallitusohjelmaan verrattavasta pormestariohjelmasta ei näistä löydy, toisin kuin vaikkapa kymmenen kertaa eri yhteyksissä mainituista puistoista.

Poliittista ohjausta siis tarvitaan ja IT-alan kohdalla kannattaisi ehkä toimia samalla tavalla kuin fiksussa ympäristöpolitiikassakin: vähennetään haittoja ja luodaan pohjaa uudelle yritteliäisyydelle. Esimerkeiksi haittojen vähentämisestä käyvät vaikkapa Otso Kivekkään erinomaisessa blogauksessa esille nostamat pointit, joista on helppo muokata periaatteita:

  •  hankinnoissa tulee saada käyttö- ja muokkausoikeus tilattuun lähdekoodiin tai 
  • sen tulee olla muuten avointa 
  • tietojärjestelmät tulee hankkia osissa ja 
  • niiden rajapintojen tulee olla avoimia ja yhteensopivia.

Jos edes nämä asiat saataisiin Tampereella pormestariohjelmaan, olisi niillä mahdollisuus toteutuakin. Asiansa hoitavan pormestarin (tai apulaispormestarin) pitäisi ohjelmaa ajaa oikeasti, eikä vain tyytyä virkamiesten haluttomiin aloitevastauksiin. Samalla säästyisi myös rahaa, ja onnistumista voitaisiin mitata jonkinlaisella poliittisella tavoitteella. Järjestelmien pilkkomisen bonuksena myös pienemmät (usein vieläpä paikalliset) yritykset tai yritysyhteenliittymät voisivat pärjätä kilpailussa.

Avoimen IT:n ohella kaupunki tarvitsee avointa dataa. Ensinnäkin kyse on demokratiasta: verovaroin tuotettu tieto pitää saada käyttöön ja julkiseksi. Kaupungin tulo- ja menovirtoja ei kaupungin (vaikeasti saavutettavien) sivujen kätköistä helpolla löydy, muutamaa pdf-dokumenttia lukuunottamatta, joista tietojärjestelmien investointiluvutkin* on kaivettu. Pienellä tahdolla mahdollisuus olisi niin paljon parempaan.

Hyvästä tahdosta sinällään ei ole puutetta: kaupungin tilastosihteerit kyllä lähettävät excelit pyydettäessä. Jos asiasta olisi maininta pormestariohjelmassa, ei kaupungin eri yksiköiden tarvitsisi itse yrittää asiaa edistää niin tuskaisesti kuin aloitetta lukiessa vaikuttaa:

“Tietohallinto ja Tietula työstävät yhdessä parhaillaan toimintamallia, jonka avulla kaupungin tietovarantoja voidaan avata kaikkien käyttöön turvallisesti ja tarkoituksen sekä tietosuojaa koskevan lainsäädännön mukaisesti.” 

Alkuun ei tarvittaisi kuin pari tilastoa csv-muotoon, oma sarja Tampereella Apps4Finlandiin, Demolalle ja/tai Konelalle teemapäivä pystyyn ja Tampere olisi Suomen kärjessä. Pienten projektien ja niiden tuomien ideoiden jälkeen kaupallisempikin hyödyntäminen voisi olla taas hivenen helpompaa.

*) Joista melkoisella tuskalla voi saada aikaan visualisointeja.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail
Uncategorized.

Keskustelu

  1. Kiitos Antti! Kyllä sitä ainakin kannattaisi ehkä ehdottaa, mutta kun katsoo tuota aloitteen käsittelyaikaa (1,5 vuotta), kunnallisvaalien jälkeen tapahtuvien vaalilupausten lunastaminen lienee nopeampi tapa hoitaa asia painostuksella kuntoon.

  2. Paljon kannatettavaa asiaa, mutta kun saman puolueen Sumuvuori Helsingistä esitti saman väärän tiedon, eikä julkaisut blogissaan oikaisuani, niin kokeillaanpas tätä:
    ”OpenOfficen (nyk. LibreOfficen)”
    Tämä ei ihan pidä kutiaan.
    Oracle lahjoitti Apachelle OpenOffice.orgin. Kyse oli kaiketi tuotemerkkiin liittyvistä oikeuksista, koska lähdekoodi oli vapaata. LibreOfficella ei ole oikeutta tähän tuotemerkkiin.
    Uusin suomenkielinen vapaa ja avoin Apache OpenOffice 3.4.1 on juuri julkaistu ja on ladattavissa käytännössä kaikkiin käytössä oleviin pöytäkoneisiin käyttöjärjestelmästä riippumatta.
    Vaikka siis LO ja AOO ovat pitkälti sama ohjelmisto käyttäjän kannalta, tuotemerkkinä LO ei ole sama kuin AOO.

  3. Tosin kuin Helsingin aloitteessa, Tampereen aloitteessa ei vaadittu LibreOfficeen siirtymistä, vaan pelkästään että se asennettaisiin kaikkiin kaupungin työasemiin MS Officen rinnalle.

    Miksei tietohallinto voi toteuttaa tätä? Helsingin pilotissa niin tehtiin ja kiitos keskitetyn jakelun siihen ei mennyt kuin pari päivää.

    LibreOfficen löytyminen työasemista toisi useita etuja, mm. henkilöstö saa mahdollisuuden tutustua siihen, migraatiot 2-3 vuoden kuluttua helpompi tehdä, ja tätä kautta kaupungilla olisi suoraan valmius luoda ja lukea ISO-standardoidua OpenDocument-tiedostomuotoa, joka on arkistokelpoinen (toisin kuin MS-tiedostot, joita ei välttämättä saa auki enää 10-20 vuoden kuluttua).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *