Helsingissä on aika hieno osallistuvan budjetoinnin hanke, jossa käyttäjät pääsevät päättämään määrärahojen käytöstä. Ei tietenkään kaikesta, mutta lähtötilanteessa sadan tuhannen euron hankinnoista.

Tämä sitten poikii kaikkea muuta, kuten tiedon visualisointia, mutta tärkeintä lienee käyttäjien ottaminen mukaan. Itse ainakin ottaisin omakseni kirjaston, joka käyttäisi rahaa vaikka sähköisten aineistojen hankintaan nykytilannetta enemmän. Muilla tyypeillä olisi muita toiveita, ja niistä voisi sitten keskustella.

Miten Tampereella?

Olen miettinyt, että ensi valtuustokaudella Tampereella olisi tuohon yksi aika sopiva hanke: erityisesti Olli-Poika Parviaisen ajama Kalevan liikuntapuisto, jota on jo yhdellä ideakilpailulla kehitetty. Jatkovaiheissakin on ollut tarkoitus kuunnella ”kaupungin eri hallintokuntien edustajia, muun muassa liikuntapalveluiden ja viheralueiden asiantuntijoita. Myös koululiikunnan edustajia, Nuorisofoorumia ja asukkaita tullaan kuulemaan.”

Alueesta tulee todennäköisesti hieno. Katsokaa nyt tuota ehdotelmaa (pdf):

Jokin hankkeessa silti kalskahtaa korvaan. Kuuleminen on ihan ok, mutta vähän liian vähän tilanteessa, jossa valtuuttaminen rahan käyttöön ja hankintoihin on mahdollista. Ihmiset voisivat tehdä puistoa vähän enemmän itselleen, ja samalla sitoutua sen käyttöön.

On minulla motivaationi asiassa toinenkin syy: aivan hankkeen alusta lähtien liikuntapuiston ideakilpailua rahoittamassa ja muuten mukana on ollut Lappset Group, joka on alkanut laajentaa välinevalikoimaansa myös parkour-välineisiin. Niinpä kilpailunkin yhteydessä (pdf) puistoon on hahmoteltu parkour-aluetta, jossa harrastajat voivat harjoittaa parkour-taitojaan.

Pieniä lajeja on hankala ottaa huomioon, ja parkour on varmasti tällainen. Parkourin harrastaminen puistossa parkour-välineiden avulla tuntuu vain ihan uskomattoman väkinäiseltä ja lajin hengen vastaiselta. Esimerkiksi parkour-yhdistyksen sivuilla ei ole hehkutusta parkour-puistoista, vaan nimenomaan kaupunkitilan haltuunotosta uudella tavalla.

Onko se nyt sitten niin pahaa, jos parkour-välineitä hankitaan? Ei välttämättä, mutta jos osallistuvan budjetoinnin avulla olisi mahdollista katsoa, mitä välineitä ja mitä lajeja puistoon erityisesti kannattaisi sijoittaa olisi se varmasti viisampaa. Jos hankintoja suunnataan alusta lähtien käyttäjien toiveiden mukaan, ja aivan rahankäyttöä avaten, ovat mahdollisuudet onnistumiseen paljon suuremmat kuin kaikkein perehtyneimpiäkin hallintokuntien tai Nuorisofoorumin edustajia kuulemalla.