Aamulehden Puheenaihe-osiossa ihmeteltiin viime perjantaina, ehkä hieman kuluneesti, Nokian ja Suomen heikko menestystä nykyisessä kuluttajabisneksessä (erityisesti näytti kismittävän jo yksin sekin, että iPhone ei ole suomalainen).
Jari Handelbergin hahmottelemassa listassa oli paljon hyvääkin, kuten johtoryhmäkonsensuksen ja valtiojohtoisen innovoinnin haastaminen, mutta myös saman verran yksinkertaistuksia tai yleistyksiä. Räikeimpään niistä en malttanut olla vastaamatta:
Suomi ei ole koskaan pärjännyt luovassa tai kuluttajabisneksessä. Insinöörimme oppivat tuottamaan paperia ja kännyköitä tehokkaimmin maailmassa, mutta tässä ajassa se ei enää ole se juttu. Tarvitaan luovia ihmisiä ja bisnesmiehiä, jotka luovat lisäarvoa tuotteelle.
Aamulehti julkaisikin siis tänään vastineeni:
Insinöörienkin luovuus kannattaa
Aamulehden Puheenaihe-osiossa 21.6. Jari Handelberg valitteli Suomen
pärjäämättömyyttä kansainvälisillä kuluttajamarkkinoilla. Vaikka onkin
totta, että Suomelta puuttuu keskeinen kuluttajamarkkinoiden
lippulaiva, ehkä Angry Birdsiä lukuunottamatta, oli Handelbergin
syntilistassa myös heppoisesti perusteltuja kohtia.Erityisen kummalliselta vaikuttaa vian työntäminen suomalaisen
insinöörin niskaan. Paitsi menneisyytemme, myös nykyhetkemme nojaa
yllättävänkin vahvasti suomalaisen insinöörin luovuuden varaan. Ilman
insinöörejä esimerkiksi Kone ei pystyisi innovoimaan uutta
palveluliiketoimintaa, jonka avulla yritys voi hankkia yhä uusia
yhtiöitä omistukseensa ympäri maailmaa. Tampereella insinöörien
(Handelbergin mukaan puutteellinen) bisnesosaaminen näkyy esimerkiksi
nopeasti kasvavan Vincit Oy:n johdossa, ja insinöörien luovuus
kitaransoittoa opettavan Ovelin -start up:in uusissa tuotteissa.Yksin insinöörit eivät maailmassa pärjää, kuten ei mikään muukaan
ammattiryhmä. Ilman insinöörejä kuitenkin esimerkiksi toimittajat
kirjoittaisivat edelleen arkkiviisuja sulkakynillä, ja monet luovat
ihmiset toteuttaisivat luovuuttaan lähinnä silloin, kun kopioisivat
päreenvalossa Raamattuja käsin kylmissä luostareissa.