Tampereen eteläpuiston suunnittelukilpailu ratkesi tällä viikolla. Hyvä niin, sillä jotain pitäisi tehdä – Eteläpuisto kun ei ole nykymuodossaan sen paremmin puistoa kuin kaupunkiakaan.
 |
| Eteläpuisto nykytilassa. Kaupunkivirkistymiseen kuuluu olennaisesti mm. suuri toimeton hiekkakenttä. |
Mitä mieltä minä sitten olen? Olen lähtökohtaisesti voittajaehdotus Seelaken kannalla. Pari syytä, ja pari huomiota:
- Kun tehdään kaupunkia, voidaan hyvin tehdä ruutukaavaa rantaan asti. Tonttivarantomme eivät ole suuren suuret, ja kun väkiluku kasvaa nykyistä tahtia, ei tilaa etenkään keskustassa ole haaskattavaksi asti. Jos Eteläpuistoon saadaan kerralla ihan kunnolla väkeä, kävelymatkan päähän, elpyisi samalla Hämeenkadun länsipuolikin
- Kaupungilla on kuitenkin rajansa, ja Seelakessa raja tulisi vastaan heti Koulukadun länsipuolella. Kaupunki loppuisi ja Pyynikki alkaisi – nykyisen epäjatkuvuuskohdan ja limbon sijaan.
- Ranta on syytä pitää vapaana yleiselle kulkemiselle – ensinnäkin periaatteesta, ja toiseksi siksi, että kunnon rantaraitti on hyvää kaupunkitilaa. Ja kun kerran aletaan maata muokkaamaan, lähemmäksi Pyynikkiä mahtuisi sopivaan kohtaan uimaranta. Näistähän on puutetta kaupungissa yleisesti, ja keskustassa Pyhäjärven puolella erityisesti.
- Ehdotuksesta tiettävästi puuttuu päiväkoti. Melkeinpä uskoisin, että johonkin alla olevan kuvan umpikortteleihin sen saisi mahdutettua.
Tietenkin mielipiteissäni on mukana politiikkaa: noin tiivistä kaupunkia voi olla vaikea saada aikaiseksi, kun kaavat lopulta lautakuntaamme tulevat. Mutta jos urbaania vaihtoehtoa ei heti alkuun rohkeasti vaadita, on aivan varmaa että saamme eteemme puolivillaisen kompromissin. Se olisi sääli, sillä nyt on mahdollisuus tehdä kaupunkia, jonka ansaitsemme.
