Düsseldorfista Tampereelle: Avoin tila oleiluun ja kaupankäyntiin

Olen matkalta palattuani yrittänyt jäsennellä niitä asioita, jotka saivat Düsseldorfin tuntumaan niin fiksulta kaupungilta olla ja vierailla. Turistina voisin tietenkin vedota vain terasseihin ja puistokaljoittelun haittoja vähentäviin julkisiin vessoihin (joita oli aivan kaikkialla). Vaikka hyvät jutut näihin tiivistyvätkin, on kyse enemmän siitä miten kaupunki on rakennettu.

Altstadt – avoin julkinen ja kaupallinen tila

D.  Zum Uerige pub brewery, Düsseldorf, Germany
This travel blog photo’s source is TravelPod page: Düsseldorf, Germany

Ehkä suurin ero Düsseldorfin ja Tampereen välillä on yksittäinen kaupunginosa, joka ensin mainitussa on ja jälkimmäisestä puuttuu: yläpuolisessa kuvassa oleva Altstadt. Altstadt on vähän kuin suuri, noin 5 x 5 kadulle levittäytyvä baari- ja ravintola-alue, joka vetää etenkin vapaapäivinä ja arki-iltoinakin kaupunginosan täyteen väkeä. Vähän sellainen elämän mukavampiin puoliin keskittyvä vapaakaupunki ilman punaisten lyhtyjen katua.

Sanomattakin on selvää, että autoille ei ihmisten lisäksi tilaa enää riitä (ne kun pistettiin rantaväylän alle jo 1970-luvulla). Kaupoille ja museoille tilaa on, samoin kuin puistolaikuille, penkeille ja ilmaisille vessoille. Kaupallinen ja julkinen tila onkin limittynyt, joten alueella käyskentelemisen pystyi tekemään huokeasti oleskellen tai eri palveluista nauttien – pysähtyminen ja kulkeminen kadulta liikkeeseen oli vaivatonta ja toisaalta pelkkä oleskelu puolikaupallisessa tilassa ei ollut kauppakeskusmaisen kiusallista. En tiedä ravintoloiden hävikistä ja juoksulounaista, mutta kohtuullisen hyvin raha näytti vaihtavan omistajaa.

Nuorisoakaan ei muuten nähty riesana. Pikaruokaravintolat ja esim. H&M olivat aika luontevasti asettuneet Altstadtin yhteen nurkkaan.

Miten Tampereella?

Tampereella vastaava kehitys vaatisi mielestäni ainakin seuraavia juttuja:

Kevyempää liikennepainotusta: vertailevaa tutkimusta melun vaikutuksesta asiakkaiden ja kaupunkilaisten voi tehdä vaikka retkellä Teiskontien Stag’s Headin ja Tullinaukion Telakan terasseille. Fiksuinta olisi tietenkin saattaa keskustan liikennesuunnitelma voimaan, ja nopeasti. Autot pois sieltä, missä ihmisetkin pystyvät tuottamaan ruuhkia. Jos jokin madaltaisi kynnystä astua uuteen liikkeeseen sisään, niin katutila joka on kaikille kulkijoille stressitön ja ehkä jopa elämyksellinen.

Muutosta yrittäjien asenteissa. Tampereen yrittäjäyhdistykset (onneksi eivät useat yrittäjätä!) tuntuvat uskovan vain autoilla tulevien asiakkaiden voimaan, jotka pysäköivät suoraan kaupan eteen. Tässä on taustalla jonkinlainen olettamus siitä, että ihmiset miettivät tarpeensa aina kotonaan, ja suuntaavat sitten siihen kauppaan jossa pystyvät tämän ennalta suunnitellun tarpeensa täyttämään.

Jos ihmiset ajattelisivat näin, olisi nettikauppa käytännössä jo tuhonnut kivijalkakaupat (eikä tulevaisuus muutenkaan kauhean ruusuiselta näytä). Ehkä kannattaisi vain yrittää saada ihmisiä liikkeelle keskustaan ylipäätään, ja tehdä siitä houkutus sinänsä. Suomen kaltaisessa maassa kun todellisia liikekatuja on aika harvassa.

Väljempää otetta anniskelualueisiin: osin tälle ei voi kuntatasolla mitään (lakiin perustuva anniskeluohjeistus on tiukka), mutta jotenkin toivoisi että lääninhallitukset taipuisivat edes kokeiluihin. Jos itse saisin päättää, olisi Sohon, O’Connellsin, Zarillon ja Elsan sisältämä Otavalankadun pätkä aika luonnollinen kokeilualue, jossa yo. kuvan kaltaista elämää voisi nähdäkin (ja kyllä, tuollakin asutaan).

Toisaalla keskustassa alueita pitäisi vastavuoroisesti rauhoittaa – ei Düsseldorfissakaan ollut terasseja tai puistokaljoittelupaikkoja leikkipuistojen vieressä. Isoissa puistoissa mahtuu olemaan molemmat ryhmät, mutta jonkun Pikku Kakkosen puiston saartaminen terasseilla ja pussikalja-alueilla on aika älytöntä.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail
Uncategorized.

Keskustelu

  1. Mua mietityttää, miten paljon Suomessa pitää rakentaa kivaa kaupunkitilaa kesää varten. Jotenkin tuntuu, että talvella kaikki tällaiset siistit jutut jää niin vähälle käytölle lopulta…

    Suomessa pitäisi tehdä villejä kokeiluja nimenomaan julkisten sisätilojen suhteen tuon talven vuoksi.

  2. Esimerkiksi tuo Otavalankatu kävisi lämmitettyjen terassien kanssa tuohon Toukon ajatukseen ihan hyvin (ja olisi taloyhtiöiden hallinnoitavissa). Nuo julkiset sisätilat ovat vähän oma juttunsa (ja kalliita).

  3. Ei Düsseldorffikaan millään Päiväntasaajalla ole. Kyllä se terassialue käyttönsä löytää terassiajan ulkopuolella – joku voisi joskus matkustaa vaikka marraskuussa Düsseliin tms. fiksuun keskieurooppalaiseen cityyn ja katsoa, mitä siellä silloin touhutaan kävelykaduilla.

    T: Kestisen Sakari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *